Ketunhäntä kainalossa

Narsismi on yleisempää, kuin mitä ajatellaan. Tilastojen valossa n. 1-2% väestöstä omaa narsistisen persoonallisuushäiriön. Ei kuitenkaan tarvitse olla täysin tunnekylmä psykopaatti, jotta voisi narsistisella käytöksellään aiheuttaa lähellään paljon tuskaa ja vahinkoa. Narsistia ei tarvitse joka tavalla ja joka kulmasta saada mahtumaan narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin alle, jotta vasta sitten hänen toimintansa olisi vahingoittavaa.

Narsistia on alettu käyttää yleisenä haukkumasanana ärsyttäville ihmisille, ja sitä on alettu käyttämään myös kilpavarustelumaailmassa viihtyvistä pullistelijoista. Narsismi on kuitenkin ensisijaisesti tunne-elämässä ja läheisissä ihmissuhteissa näkyvä häiriö. Kaikki tämä on saanut aikaan inflaatiota itse narsisti-sanalle, jolloin ihan oikeasti kärsiviä narsismin uhreja ei oteta vakavasti. Tämä on erityisen vaarallista siksi, että narsisti juuri on kaiken energiansa käyttänyt siihen, että uhri uskoo olevansa itse syyllinen kaikkeen, luulotautinen ja syyttävänsä narsistia syyttä. Kun uhri hetkeksi havahtuu miettimään asioita ympärillään, ei muun maailman tulisi heti lytätä häntä takaisin.

Tämän blogin tarkoituksena on pohtia narsismia sekä yrittää pureutua sekä narsistin että tämän uhrin kokemuksiin. Tarkoituksena ei ole yksintein teilata narsisteja kaiken pahan syyksi, vaan yritys on enemmän tilanteiden ja asioiden ymmärtämisessä. Toivottavasti tämä blogi auttaa ymmärrys- ja käsittelyprosessissa näiden asioiden kanssa painivia. Te olette kaikki ihania ja rakastettavia!

Neiti Kettu

Kommentit