Narsistisen suhteen jälkeen: Löydä yhteys omaan itseesi

Uuden vuoden kunniaksi aloitan uuden juttusarjan, jossa käsitellään uutta elämää narsistisen suhteen jälkeen. Jokainen meistä ansaitsee tämän vapauden. On erityisen tärkeää ottaa selvää narsismista ja pohtia sitä, miten narsisti toimii, jotta kokemustaan ja omia tuntemuksiaan voisi ymmärtää. Tämä kaikki tieto toimiikin omien tunteiden ja reaktioiden ymmärtämisen pohjana. Jossain vaiheessa esille nousee kuitenkin kysymys "miten tästä eteenpäin?". Tässä juttusarjassa aion käsitellä selviytyjän omaa toipumisprosessia.


Ensimmäisessä osassa käsittelen yhteyttä omaan itseen, omiin tunteisiin, omiin vaistoihin, omiin kokemuksiin, omaan syvimpään olemukseesi. Tämä yhteys on kaiken muun toipumisen pohja, josta on hyvä aloittaa, mutta joka vahvistuu koko ajan myös muun toipumisprosessin yhteydessä. Narsistisessa suhteessa ei ole ollut tilaa muulle kuin narsistille. Todennäköisesti olet joutunut luopumaan itsestäsi hyvin perustavanlaatuisilla tavoilla ja keskittämään elämäsi narsistin ympärille. Olet myös päätynyt epäilemään omia tuntemuksiasi, vaistojasi ja ylipäänsä kykyäsi havainnoida asioita. Nyt on aika löytää kosketus näihin omiin tuntemuksiisi ja omaan itseesi. Oman itsensä löytäminen kannattaa aloittaa tunnustelemalla sitä, miltä sinusta nyt tällä hetkellä tuntuu ja minkälaisista asioista pidät. Narsistisen suhteen jälkeen näiden asioiden tunnistaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Seuraavaksi kuvaamani harjoitukset tai esimerkit voivat tuntua aluksi oudoilta tai tyhmiltä, mutta ne ovat olennaisen tärkeitä itsensä löytämisen kannalta. Jos olet pitkään tottunut elämään unohtaen itsesi, voit kokea jopa epämukavuutta pysähtyessäsi miettimään vain itseäsi. Hyvin yksinkertaiset harjoitukset usein toistettuna kuitenkin toimivat ja auttavat yhteyden löytämisessä.

Minkälaisista asioista pidät? Sinä, ei narsisti tai joku muu, joka kertoo sinulle, mistä sinun pitäisi pitää. Mitä pieniä asioita ympärilläsi arjessa on, jotka saavat sinut hetkeksi hyvälle mielelle? Onko se kuppi kahvia tai teetä, kivat verhot, kaunis maisema ulkona, kiva kynä, mukavan tuoksuinen saippua, hauska televisio-ohjelma, narskuva lumi kenkien alla, jonkun ihmisen hymy ja nauru, ohi juokseva orava...? Mahdollisuuksia on monia. Mistä sinä pidät?

Ota rauhassa aikaa itsellesi, kaiken tämän jälkeen sinä todellakin ansaitset sen. Vaikka elämä tuntuisi hektiseltä ja kiireiseltä, pyri löytämään edes pieniä hetkiä omalle rauhallesi. Tämä pieni hetki voi olla esimerkiksi hetki kahvi- tai teemukin kanssa, hetki lukiessa lehteä tai pieni hetki katsoessa ulos ikkunasta. Jos taas koet ennemmin, että olet niin maassa, ettet jaksa tehdä tai keskittyä mihinkään, pyri silti vaikkapa päivittäin pienen hetken ajan tekemään jokin ohjattu mindfulness-harjoitus. Tuntemuksiasi voit tarkastella myös arjen kiireiden keskellä, ja se on lopulta tämän kaiken tavoitekin, että olisit kosketuksissa itseesi silloinkin. Suurimman osan valinnoistasi teet arjen keskellä, ja siten on tärkeää olla kosketuksissa itseensä kaikenlaisina aikoina.

Youtubesta (10 minuutin harjoitus) ja esimerkiksi Oivamieli-sivustolta löytyy paljon ohjattuja mindfulness/tietoisuus-harjoituksia. Nämä ovat helppoja ja käteviä tapoja aloittaa omiin tuntemuksiinsa tutustuminen. Tietoisuusharjoituksissa keskitytään yleensä olemaan läsnä tässä ja nyt. Läsnäolo tarkoittaa asioiden havaitsemista ympärillä sekä omassa kehossasi. Mieleesi virtaa todennäköisesti kaikenlaisia ajatuksia, voit antaa niille hyväksynnän, ne ovat sinun ajatuksiasi, mutta voit antaa niiden myös mennä. Sinun ei tarvitse tarttua niihin, annat niiden vain mennä. Tämä voi aluksi olla vaikeaa, minkä vuoksi ohjatut harjoitukset ovat hyviä, sillä niiden avulla voi olla helpompi keskittyä.

Omiin tuntemuksiin on hyvä tutustua myös tekemällä jotakin sellaista aktiviteettia, minkä koet energisoivan sinua. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen voi olla monelle maanläheisyyteen palauttava kokemus, jossa monet turhat kuonat puhdistuvat mielestä ja kehosta. Toiset taas voivat nauttia erilaisista urheilulajeista, joissa keho pääsee koetukselle ja mielen lukkoja aukeaa. Toisaalta myös keskittymistä vaativat harrastukset, kuten käsityöt, askartelu ja muuta vastaavat voivat vapauttaa mieleen enemmän tilaa. Valitse sellaisia asioita, joista koet pitäväsi, tai kokeile jotakin uutta. Väkisin ei kannata tehdä asioita, valitse sen mukaan mikä itsellesi sopii.

Aloittaessasi tuntemustesi tarkastelun, jotkin tunteesi voivat yllättää sinut. Ensimmäisten mindfulness-harjoitusteni aikana koin valtavaa surua, jonka voimakkuutta sisimmässäni en tavallisessa arjessa edes tajunnut. Mieleni jollain tavalla säännösteli tunteiden esille tulemista arjessa, ja vasta pysähdyttyäni ja hiljennyttyäni tajusin, miten surullinen oikeasti olin. Tämän surun, tai jonkin muun kivuliaan tunteen kanssa voi tällaisessa harjoituksessa rauhassa olla pyrkimättä siitä eroon. Kivun tunne on tärkeää sallia, ja nämä rauhoittumisen hetket ovat siihen sopivia aikoja. Narsistinen hyväksikäyttö on niin monikerroksinen kokemus, että on hyvin todennäköistä, että löydät useita erilaisia tunteita itsestäsi, joiden olemassaoloa et ole kunnolla tajunnut.

Voi olla, että jonkin tietyn tunteen tunteminen voi olla sinulle hankalaa. Esimerkiksi kulttuurisesti naisilta hyväksytään surua muttei vihaa, ja miehiltä taas hyväksytään paremmin vihaa kuin surua. Tämän kaltaisia uskomuksia on voinut juurtua sinuun, vaikket tavallisessa elämässä sitä ajattelisikaan. Toisaalta sinulta piilossa olevat tunteet voivat olla myös aivan yksilöllisiä. Olet ehkä tottunut pärjäämään aina yksin, ja siksi sinun voi olla vaikeaa hyväksyä avuttomuuden tai tarvitsevuuden tunteitasi.

Älä kuitenkaan kauhistu, jos et koe kaikkia tunteita. Jokainen kokee ja toipuu omassa tahdissaan. Tunteet tulevat omassa tahdissaan ja järjestyksessään, ja ne voivat jopa käväistä ja kadota edes takaisin uudestaan ja uudestaan. Narsistisen suhteen jälkeen yksi hyvin yleinen kokemus on ihan vain tunnottomuus. Voit ymmärtää asiat järjellä, mutta et tunne mitään. Olet sekaisin, sumussa, etkä tiedä mitä kaikki tarkoittaa. Voit myös ymmärtää asiat hyvin selkeästi, muttet vain tunne mitään. Sekin on ok, anna itsellesi aikaa.

Aloittaessasi tunteidesi tarkastelun, voi olla hyödyllistä ottaa avuksi jokin tunnesanakartta, jonka avulla voit nimetä tunteitasi. (tunteiden tuulimylly, tunnesanastoa, tunnekartta, tunnekarttakirja) Vaikka tunteita osaisikin yksinkertaisesti jaotella esimerkiksi iloon ja suruun, ei välttämättä tule tajunneeksi kaikkia erilaisia vivahteita, mittä tunnesanat kuten rentous, huojennus, pettymys tai ikävä tuovat lisää ymmärrykseen.

Tunteet itsessään eivät ole hyviä tai pahoja, eivät oikeita tai vääriä. Ne vain ovat ja kertovat meille jotakin viestiä. Ilman tunteita olisimme aikamoisella tuuliajolla elämässämme, sillä emme tietäisi mihin suunnata ja mitä välttää. Jokaisella tunteella on oma tarkoituksensa: pelko kertoo meille uhasta, jota välttää; viha kertoo, että tarpeidemme täyttymistä estetään tai meitä vastaan hyökätään; inho kertoo, että jotakin asiaa kannattaa välttää, koska se on haitallista; suru kirkastaa meille, mikä on tärkeää, ja auttaa meitä kommunikoimaan kivustamme muille; häpeä auttaa meitä käyttäytymään yhteisössä toimivasti ja välttämään rangaistuksia; syyllisyys ohjaa meitä korjaamaan tekojemme aiheuttamat vääryydet; mustasukkaisuus motivoi meitä pitämään kiinni niistä tärkeistä asioista tai ihmisistä, mitä meillä on elämässämme; kateellisuus motivoi meitä ponnistelemaan saadaksemme saman, mitä muilla ihailemme; rakkaus motivoi meitä muodostamaan yhteyden muihin ihmisiin ja toimimaan yhteistyössä; iloisuus kertoo meille, että tätä asiaa kannattaa jatkaa ja että tämä asia saa meidät voimaan hyvin.

Tunteet ilmenevät yleensä paketteina, jolloin niiden tunnistaminen voi olla vaikeampaa. Tilanteesta ensimmäisenä noussut tunne (esimerkiksi pelko) voi hukkua toissijaisten tunteiden (esimerkiksi syyllisyys omasta pelosta) alle. Toisaalta ensisijainen tunne (esimerkiksi pelko) voi muuttua toiseksi tunteeksi (esimerkiksi viha tai häpeä).

Tunteiden tarkoituksellinen tukahduttaminen tai välttäminen on mahdotonta ja johtaa yleensä huonompaan lopputulokseen (kuuntele esimerkiksi tämä harjoitus havainnollistaaksesi asiaa). Sen sijaan voit vaikuttaa esimerkiksi siihen, että valitset itsellesi sellaisia ympäristöjä ja ihmisiä ympärille, joiden seurassa voit hyvin. Kaikkea ei ole aina mahdollista täydellisesti valita, mutta voit usein valita enemmän kuin ole tullut ajatelleeksikaan. Jostain syystä koit ennen (tai nyt), että sinun oli pakko jäädä narsistin vierelle, vaikkei asia välttämättä näin ollutkaan. Avaa mielesi mahdollisuuksille ja niille valinnoille, mitä voit tehdä. Jokin määrä toimimattomia tunteita ilmenee kuitenkin turvallisissakin ympäristöissä, sillä se on inhimillistä. Tunteiden säätely onkin tarkoitettu näiden toimimattomien tunteiden rauhoittamiseksi ja niiden aiheuttaman tuskan helpottamiseksi. Toimivia tunteita ei ole hyödyllistä säädellä. Esimerkiksi pelko tai viha oikeassa paikassa suojelevat sinua vaaralta, ja toisaalta taas surun ilmaiseminen muille voi saada sinut lähentymään muiden kanssa. Jos säätelisit nämä tunteet piiloon, jäisit vaaralliseen tilanteeseen (kuten esimerkiksi narsistin kanssa olet tehnyt) tai jäisit yksin eristäytyneeksi.

Tunteen noustessa onkin hyvä ensin tarkastaa tilanteen faktat. Onko noussut tunne tässä tilanteessa toimiva ja oikea? Me selviytyjät kuitenkin tiedämme, että faktojen tunnistaminen ei aina ole niin yksinkertaista. Manipulointi, projektion alla eläminen ja vääristynyt todellisuus eivät anna kovin hyvää peilauspintaa faktojen tarkistamiselle. Suuri osa terapiakirjallisuudesta keskittyy omien vääristyneiden tunteiden ja uskomusten huomaamiseen, mutta entä omien tunteiden huomiotta jättäminen? Entä jos en vääristyneesti pelkää narsistia, vaan hän oikeasti on vaarallinen? Tässä tapauksessa voimme ajatella, että tunteemme ja uskomuksemme ovat vääristyneet toiseen suuntaan, eli haluamme tuntea narsistin olevan turvallinen, vaikkei hän ole. Tällöin piilossa olevien pelon, inhon tai vihan tunnistaminen olisi olennaisempaa pinnalla olevien häpeän, syyllisyyden tai jopa yhdessä olosta seuranneen iloisuuden sijaan. Uskomukset voivat siis olla äärimmäisiä myös toiseen suuntaan: "kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä" tai "ei mikään tässä oikeasti tarkoita mitään". Nämä uskomukset ovat yhtä haitallisia, kuin toisin päin olevat "kaikki ihmiset ovat pahoja" tai "hän tarkoittaa kaikella aina pahaa". Todellisuus on yleensä jotakin ääripäiden väliltä.

Tästä kirjoituksesta tuli pitkä, mutta se toivottavasti toimii alkupakettina ja pohjatietona toipumisprosessissa. Kirjoittelen sarjaan vielä lisää kirjoituksia pikku hiljaa.



Neiti Kettu