Narsistisen suhteen jälkeen: Määrittele rakkaus uudelleen

Ajatus rakkaudesta on hyvin voimakkaasti pysyvä kokemus. Moni narsistin läheinen selittää itselleen suhteessa pysymistä rakkaudella, ja moni suhteen jälkeenkin vielä sanoo, kuinka hän kuitenkin rakastaa tätä ihmistä kaikesta huolimatta. Hän voi myös löytää itsensä uudelleen narsististen ihmisten ympäriltä, sillä on kehomuistillaan tottunut ymmärtämään narsistien tarjoaman "rakkauden" (ts. idealisaation ja vuoristoradan) olevan rakkautta. Tässä vaiheessa hän voi ajatella, että mikä hänessä on vikana, onko hän jollain tapaa masokistinen. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, että hän haluaisi tulla hyväksikäytetyksi, sen sijaan hän tulkitsee rakkaudeksi sellaisia asioita, jotka eivät ole rakkautta.

Narsistisen suhteen jälkeen onkin olennaisen tärkeää määritellä itselleen uudelleen mitä rakkaus on ja miltä se tuntuu. Tärkeintä on, että löydät itsellesi sopivimman aidon ja terveen tavan käsittää rakkaus. Tätä tehtävää eivät todellakaan helpota lukuisat elokuvat ja laulujen sanat, jotka viestivät meille, että "kunnon rakkaus" aina sattuu, tai että "you always hurt the one you love". Kulttuurimme ihannoi vuoristoratasuhteita, eli toisin sanoen riippuvuutta aiheuttavia suhteita rakkautena.


Miten vuoristoratasuhteet synnyttävät riippuvuutta?

Ensinnäkin, vuoristoratasuhteet voivat syntyä kahdella erilaisella tavalla tai niiden sekoituksena.

Ensimmäisessä tavassa suhde vaihtelee ihanan täydellisyyden ja väkivallan/kaltoinkohtelun välillä. Tämä väkivalta ei läheskään aina ole fyysistä (kuten narsismista selvää ottaneet varmasti jo tiedäte), vaan on olemassa monia hienovaraisiakin emotionaalisen/psyykkisen väkivallan muotoja. Olet yhtenä hetkenä mahtava, suhde on mahtava, teillä on hauskaa, jonka jälkeen olet yhtäkkiä kamala, et osaa mitään, täysin kelvoton. Vuoristorata syntyy myös siitä, että itse koet olevasi kelvoton reagoituasi ja provosoiduttuasi jostakin, mitä toinen teki. Tämän jälkeen jompi kumpi voi pyytää anteeksi, tai tilanne jollain muulla tavalla ratkeaa tai unohtuu. Teillä on jälleen mukavaa, kunnes sama kaava toistuu. Vuoristoradan syntymiseen riittää, että olosi on toisinaan mukava, aina mukana ei välttämättä ole täydellisyyttä ja idealisaatiota. Monesti tämänkaltainen suhde voi olla myös runsaasti riitoja sisältävä suhde, jossa molemmat osapuolet loukkaavat jatkuvasti toisiaan.

Toisessa tavassa suhde vaihtelee ihanan täydellisyyden ja täydellisen unohtumisen/huomiotta jättämisen välillä. Vietätte aikaa yhdessä ja olo on mukava, kunnes hetken päästä yhtäkkiä jäät vaille huomiota, ihan kuin olisit täysin merkityksetön ja turha. Voit jäädä hämmästyneenä miettimään, mistä oikein on kyse, et ymmärrä. Vuoristoradan syntymiseen ei siis tarvita aina näkyvää väkivaltaa, vaan myös ajoittainen yksin jääminen luo sitä. Huomiotta jäämiseen liittyvät mitättömyyden tunne, epätietoisuus ja epävarmuus voivat olla hyvin vaikeita asioita. Tämän kaltainen vuoristoratasuhde voi syntyä myös käytännön asioista johtuen, ehkä toinen osapuoli joutuu välillä olemaan ulottumattomissa esimerkiksi työnsä vuoksi, ja joudut kokemaan olevasi huomiota vailla. Ns. "deittailun kikat", joissa ollaan välillä tavoittamattomissa ja välillä vastataan puhelimeen, luovat myös vuoristoratasuhdetta ja vahvistavat sitä kautta riippuvuutta rakkauden sijaan.

Vuoristoratasuhde aiheuttaa aivoissa samankaltaisia reaktioita kuin muukin riippuvuuskäyttäytyminen, kuten esimerkiksi päihteiden käyttö. Äärimmillään muodostuu traumasidos, joka tuntuu vahvalta ja kestävältä, kaikki kolhut sietävältä rakkaudelta. Kemialliset riippuvuusreaktiot tapahtuvat kenen tahansa aivoissa, riippumatta hänen aiemmasta taustastaan (vaikka riippuvuusalttiudessa itsessään voikin olla yksilöllisiä eroja aivan kuten muidenkin riippuvuuksien kohdalla). Tämä riippuvuus ei siis tarkoita, että olisit jotenkin viallinen, se tapahtuu kenelle tahansa. Tärkein exit-pointti suhteesta on alkuvaiheessa silloin, kun ikäviä tilanteita on alkanut jonkin verran tapahtua. Tällöin on vielä helpompi ottaa etäisyyttä, mutta mitä kauemmin suhteessa on ollut, sitä vahvemmaksi riippuvuus muodostuu.

Hyvät tai todella ihanat hetket saavat aivoissa aikaan dopamiiniryöpyn, jolloin nämä hetket tuntuvat hyvin miellyttäviltä ja alat tavoitella niitä lisää. Myös muita välittäjäaineita on mukana sopassa, mutta yksinkertaisuuden vuoksi mainitsen tässä vain dopamiinin. Dopamiiniryöpylle voi riittää pelkästään se, että kamaluuden jälkeen onkin kaikki "ihan ok". Dopamiini toimii niin, että se antaa palkitsevan kokemuksen uusien asioiden kohdalla. Kun samaa hyvää jatkuu suhteessa pitkään, et enää koe yhtä valtavaa dopamiiniryöppyä tavallisessa arjessa. Tämän moni nykyajan kulttuurin "huippukokemushakuisuuteen" tottunut voi tulkita "rakkauden hiipumiseksi". Vuoristoratasuhteissa sen sijaan käyt välillä ahdistuksessa, jonka jälkeen hyvät hetket tuntuvat jälleen uusilta ja mahtavilta.

Miten tämä riippuvuus näkyy?

Pikku hiljaa alat pyrkiä saamaan dopamiiniryöppyjä mahdollisimman usein. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että pyrit olemaan mahdollisimman paljon sellainen, mitä toinen sinulta haluaa, jotta saisit ylläpidettyä hyviä hetkiä - vetäydyt muusta elämästäsi ja ihmissuhteistasi ja keskität kaiken energiasi vuoristoratasuhten hoitamiseen - ja jokaisen hyvän hetken kohdalla jokseenkin naiivisti ajattelet, että näin tämä tulee jatkumaan ikuisesti tai että hyvät hetket ovat kaiken sen muun arvoista. Ironista kyllä, jos hyvät hetket jäisivät pysyviksi ja suhde ei olisi enää vuoristorataa, dopamiiniryöppysi hälvenisivät ja kokemuksesi suhteen ainutlaatuisuudesta hiipuisi. Joskus puhutaan "rakkaudesta rakastumisen tunteeseen", sarjasuhteilusta, ja se on myös yksi tapa toteuttaa tätä riippuvuutta. Narsistisessa suhteessa yksi tyypillinen kaava on kuitenkin traumasidos, eli kokemus vahvasta ja pysyvästä rakkaudesta toista osapuolta kohtaan.

Riippuvuuteen liittyvät myös vieroitusoireet. Narsistisessa suhteessa olennaisin, ja mielestäni nro 1 riippuvuusoire on syyllisyys. Pyrkiessäsi eroon suhteesta, koet hyvin todennäköisesti jollakin tasolla syyllisyyttä. Voit kokea syyllisyyttä siitä, että jätät sinua tarvitsevan narsistin, tai voit kokea syyllisyyttä jonkun toisen ihmisen jättämisestä hoviin. Voit myös kokea syyllisyyttä siitä, että olet se paska tyyppi, joka rikkoo kaiken, tai siitä, että joudut tekemään inhottavia asioita irtautuessasi. Voit myös epäillä ja kokea syyllisyyttä siitä, että jätätkö sittenkin taaksesi ihan kunnollisen ihmisen, jos tämän kaiken olisikin voinut ratkaista. Suhteessa sisällä voit kokea syyllisyyttä niistä kerroista, jolloin pyrit tekemään jotain itsellesi tärkeää, jonka seurauksena kuitenkin joudut kauemmas hyvistä hetkistä ja dopamiiniryöpystä. Syyllisyys toimii vieroitusoireena siten, että koet syyllisyyttä kaikesta mikä vie sinua kauemmas dopamiiniryöpystä ja hyvästä olosta. Koska olet oppinut, että joka kerta kun teet jotakin tiettyä asiaa (esim. jotain itselle tärkeää, pyrit irtautumaan tms.), se aiheuttaa ahdistusta ja olet kauempana dopamiiniryöpystä, olet voinut oppia tulkitsemaan sen niin, että teet jotakin väärin. Silloin taas, kun tekosi johtaa kohti dopamiiniryöppyä, koet tekeväsi oikein. Syyllisyydellä on myös monia muita taustoja (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Syyllisyys ja häpeä, sokeus väkivallalle), riippuvuusoireena toimiminen on vain yksi niistä. Silloin, kun syyllisyyden taustalla on ajatus "minun pitäisi olla siellä/tehdä niin, jotta asiat voisivat olla hyvin", voitkin todellisuudessa pyrkiä dopamiiniryöppyyn, koska "vain silloin asiat ovat hyvin".

Toinen selkeämpi riippuvuusoire on kaipuu hyviin hetkiin. Sinulla on ikävä niitä, etkä haluaisi luopua niistä. Moni tulkitsee tämän helposti rakkaudeksi ja kaipuuksi toista ihmistä kohtaan, vaikka kaipuu onkin dopamiinipiikkejä kohtaan. Samalla dopamiinipiikkejä sisältämättömät suhteet voivat alkaa tuntua latteilta ja mitäänsanomattomilta. Tämä ei välttämättä ole niinkään vieroitusoire, mutta riippuvuuteen liittyvä ominaisuus kuitenkin. Toleranssisi kasvaa, tarvitset yhä voimakkaampia ja voimakkaampia kokemuksia pystyäksesi kokemaan "rakkautta".


Mitä rakkaus on?

Rakkaus ei kuitenkaan satuta. Se ei ole kitumista ja kuihtumista kaipuun tuskallisessa aallokossa. Se ei ole väkivaltaa, polkemista tai huomiotta jättämistä hädän hetkellä. Se ei ole jatkuvaa epävarmuutta ja munankuorilla kävelemistä. Näin olet silti voinut oppia tulkitsemaan ja kokemaan rakkautta. Varsinkin, jos olet kasvanut narsistisessa perheessä, et ole välttämättä koskaan edes kokenut, miltä rakkaus oikeasti tuntuu. Sen sijaan sinulle on sanottu "minä rakastan sinua" tai "minä haluan sinulle vain hyvää" sellaisissa tilanteissa, joissa sinusta tuntuu pahalta ja inhottavalta. Olet oppinut tulkitsemaan, että näiden tunteiden kokeminen tarkoittaa rakkautta. Olet voinut jopa alkaa pelkäämään rakkautta ja ihmissuhteita, koska koet, että rakkauteen liityy väistämättä toisen vahingoittaminen. Voit kokea, että vahingolliset suhteet ovat normaali tapa olla suhteessa, etkä osaa edes odottaa muuta.

Sen sijaan rakkaus on se, joka saa sinun kipusi vähenemään. Toinen ihminen (tai eläin/korkeampi voima/jokin muu), joka on turvallinen, ja jonka kanssa voit jakaa sisäiset tuntosi sellaisena kuin ne ovat. Ihmisen perimmäisiin tarpeisiin kuuluu tarve lähestyä toista hädän hetkellä, selviytyä yhdessä ja jakaa vaikeita tunteita. Asioiden jakaminen toisen ihmisen kanssa luo turvallisuuden tunnetta. Maailmassa tapahtuu paljon ikäviä asioita, ja hyvässä suhteessakin voi tapahtua ikäviä asioita, sillä olemme ihmisiä, emmekä aina osaa rakastaa. Riitoja voi syntyä, ja äärimmillään voit menettää rakkaan ihmisen. Näissä tilanteissa sattuu, mutta kipua ei ole aiheuttanut rakkaus, vaan rakkauden puute tai sen menettäminen. Jos riitoja on todella paljon (kuten vuoristoratasuhteissa voi olla), suhteesta muodostuu turvaton, rakkauden määrä vähenee ja riippuvuuden määrä kasvaa. Silloin, kun rakkautta on paljon, molemmat osapuolet ovat motivoituneita ratkaisemaan ongelmat, ja pyrkivät myös toteuttamaan sen muutenkin kuin vain puheissa. Sitä tarkoitetaan, kun puhutaan, että "rakkaus kestää myötä- ja vastoinkäymisissä". Sillä ei tarkoiteta sitä, että ollaan toisissaan kiinni, vaikka toinen tai molemmat vahingoittavat toista koko ajan. Sillä tarkoitetaan, että pyritään ratkaisemaan elämän eteen tuomat haasteet molempia kunnioittavalla tavalla. Pyritään siihen, että molemmilla olisi hyvä olla.

Rakkaus tiivistyykin sanoihin: turvallisuus, luottamus, läheisyys, kunnioitus. Sinulla voi olla joitakin omia sanoja lisäksi tähän listaan, jotka koet tärkeinä.

Silloin, kun ihminen kokee rakkautta, hänen on mahdollista keskittyä myös itsensä ulkopuolelle. Joskus ajatellaan, että pitäisi kehittää yksin itseään ja päästä valmiiksi korkealle henkiselle tasolle, jotta pystyisi "aidosti" rakastamaan. On kuitenkin vaikea sanoa, kumpi on muna ja kumpi kana. Rakkauden kokeminen ja rakastetuksi tuleminen luo turvallisuutta, joka vapauttaa kehittymään ihmisenä. Äärimmäisen läheisyyden puutteen on todettu johtavan jopa muutoin tarpeeksi ravittujen vauvojen kuolemaan, joten rakkauden kokemus on välillä myös edellytys muulle kehitykselle, eikä toisinpäin. Et siis ole mitenkään viallinen ihmisenä, jos ajaudut vuoristoratasuhteisin ja koet vaikeaksi luottaa ja rakastaa, jos kukaan ei ole antanut sinulle tilaa kehittyä, vaan sinun on pitänyt elää muita varten. Varsinkin narsistisessa suhteessa läheisen kapasiteetti kuluu jatkuvaan selviytymistaisteluun ja sen selvittämiseen, millä tuulella narsisti kulloinkin on. Narsistisessa suhteessa elävällä ei ole tilaa pohtia ja keskittyä omaan kehitykseensä. Hän voi kyllä uskotella itselleen olevansa "korkeamman rakkauden" tai muun hyvän asialla rakastatessaan, eli sietäessään ja palvellessaan narsistia, mutta todellisuudessa hän hukuttaa itsensä narsistiin. Myös sinä ansaitset turvallisen ja rakastavan ympäristön vaikket olisikaan täydellinen.

Miten määritellä rakkaus uudelleen?

Narsistisen suhteen jälkeen on hyvä todeta itselleen, että rakasti sitä mielikuvaa, joka itsellä oli tästä ihmisestä. Toisaalta rakasti myös sitä toivetta, joksi toivoi hänen vielä jonain päivänä kehittyvän. Kumpaakaan näistä narsisti ei tällä hetkellä ole. Kukaan ei tietenkään voi sanoa mihin kaikkeen hänellä voisi olla potentiaalia, mutta suhdetta ei voi rakentaa sen varaan, mitä toinen ihminen "ehkä voisi potentiaalisesti joskus olla". Ymmärrä hänet sellaisena kuin hän nyt on, se on se ihminen, jonka kanssa olit/olisit/olet suhteessa. Rakkautesi kohde oli sen sijaan jonkinlainen naamio, rooli, unelma tai projekti, riippuen tilanteestasi. Moni narsisti on ottanut selville tarpeistasi ja asettanut itsensä juuri siksi "puuttuvaksi palaseksi" elämässäsi, mutta hän ei ole tällöin ollut oikeasti oma itsensä.

Ei kuitenkaan ole aivan helppoa tehdä tätä uudelleenmääritelmää tunnetasolla. Jotkin opitut kokemukset ovat automaattisia. Aina kun sinussa herää se sama epämukava tunne, jota sinulle on lapsena sanoitettu "rakkaudeksi", tulkitset varsin automaattisesti kokevasi rakkautta ja tulevasi rakastetuksi. Käytännössä tämä voi johtaa myös siihen, että intuitiosi varoittaessa sinua epämääräisestä ihmisestä, reagoitkin tähän viestiin hullaantumalla tähän ihmisen. Voit tajuamattasi pyrkiä hakemaan tätä epämukavuuden tunnetta, koska osaat ymmärtää rakkauden vain sillä tavalla. Et välttämättä ole edes tietoisesti ymmärtänyt tekeväsi niin, mutta itsetutkiskelun ja omiin tunteisiin suuntautumisen (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Löydä yhteys omaan itseesi) avulla voit oppia huomaamaan, jos näin on. Avain uudelleenmäärittelyssä onkin omiin tunteisiin tutustuminen. Mitä enemmän sitä teet ja mitä enemmän yhdistät tunteitasi aiempiin traumoihisi, sitä enemmän alat pikku hiljaa olla avoin sille, mitä rakkaus sinulle tarkoittaa.

On hyvä myös päästää irti rajoittavista ihanteista tai henkisistä uskomuksista. Jos koet velvollisuutta rakastaa, kyse on velvollisuudesta, ei rakkaudesta. Sinulla on lupa pysähtyä miettimään aivan itse, mitä tunnet, millä tavalla rakastat ja ketä. Sinun ei tarvitse rakastaa kaikkia maailman ihmisiä heidän heikkouksistaan tai pahuuksistaan huolimatta, sillä jos tämä rakkaus ei synny sinussa spontaanisti, olet helposti syyllisyyden ja ärsyyntyneisyyden kierteessä. Omien tarpeidensa sivuuttaminen ei ole mitenkään ihanteellista ja tavoiteltavaa, sillä se johtaa juurikin ärsyyntyneisyyteen "rakkauden kohdetta" kohtaan ja syyllisyyteen tästä ärsyyntyneisyydestä.

Joskus "rakkaus" on myös tapa peittää alleen traumaan liittyvät tunteet. Narsisti voi aiheuttaa pelkoa, jonka haluaa peittää pois omasta tietoisuudestaan. Tämä pelko mukautuukin siten pelonsekaiseksi kunnioitukseksi, jossa ikään kuin "rakastaa" toista, mutta todellisuudessa pelkää tätä. Moni ei halua määritellä ketään "pahaksi" tai muutenkaan määritellä pahuutta, mutta jos toinen ihminen käyttäytyy tavalla, joka primitiivisesti aiheuttaa tunteen pahuudesta, voi muodostua tarve peittää tämä pahuus, "rakastaa se pois". Omien pohjimmaisten tunteiden ja pelon tunteminen on trauman käsittelyssä tärkeää. Se ei ole helppoa, joten ryhdy siihen pikku hiljaa ja varmista mistä saat tukea tarvittaessa tai miten saat rauhoitettua itsesi, jos alat käydä ylikierroksilla. Sitä ei kuitenkaan kannata jättää tekemättä, sillä mitä vähemmän tunnet omia tunteitasi, sitä vähemmän tiedät kuka olet ja sitä vähemmän pystyt elämään itsellesi mielekästä elämää.

Hyvin usein rakkauden uudelleenmäärittämisessä auttaa rakkauden kokeminen. Uudet hyvät ihmissuhteet antavat yllättävänkin paljon korjaavia kokemuksia, joskin omaa työskentelyäkin on tehtävä. Kuitenkin jos pääset kokemaan, miltä tuntuu tulla oikeasti kunnioitetuksi ja rakastetuksi, rakkauden uudelleenmääritteleminen myös kehollisesti ja tunnetasolla on helpompaa. Hyvien ihmissuhteiden löytäminen ei välttämättä ole yksinkertaista, mutta yksi mahdollinen vaihtoehto on terapia. Hyvä suhde terapeuttiin auttaa ymmärtämään, miltä turvalliset ihmissuhteet tuntuvat.

Rakkauden uudelleenmäärittelemisen jälkeen voit jopa yllättyä siitä, miten syvää ja turvallista tunnetta toista ihmistä kohtaan on mahdollista tuntea ilman "huippukokemuksia". Rakkaus on todella hieno asia, joka laajentaa yksilöä itsensä ulkopuolelle ja antaa turvaa, eikä sinunkaan tarvitse luopua siitä aiempien kokemuksiesi vuoksi.




Neiti Kettu

Kommentit