Rethinking Narcissism: Narsismin kirjo (epäterve, terve, puuttuva) ja muodot

Olen lukenut kirjaa Rethinking Narcissism - The secret to recognizing and coping with narcissists (Craig Malkin), ja tämä kirja selventää mielestäni todella hyvin lievemmän pään narsistisuutta, narsismin olemusta yleensä ja sitä, miten olennaisen tärkeää "terve narsismi" on. Terve narsismi on hankala käsite, sillä olen itse tottunut liittämään sanan "narsismi" vain epäterveeseen ja haitalliseen narsismiin. Malkin esittelee asian kuitenkin niin selkeästi, että terve narsismi kuulostaa hyvin informatiiviselta termiltä.

Malkin määrittelee narsismin "tarpeeksi kokea itsensä erityiseksi ja muita paremmaksi". Hän esittelee, miten tämä uskomus joustavana kuvaa tervettä narsismia. Joustava "positiivinen vääristymä", jossa ihmiset yleensä ajattelevat olevansa noin keskivertoa parempia ihmisiä, auttaa meitä kokemaan itsemme elinvoimaisiksi ja siten kykenemme myös auttamaan ja rakastamaan muita ympärillämme paremmin. Epätervettä narsismia kuvaa pakonomainen tarve olla muita parempi, jolloin rakkautta muita kohtaan ei enää riitä, vaan muiden on oltava huonompia, jotta narsisti itse voisi hyvin.

Malkin esittää narsismin kirjassaan janan (tai kirjon) avulla. Tämä jana on mielenkiintoinen siitä, että se jakautuu terveen narsismin puutteisiin (jota Malkin kutsuu kirjassaan "kaiuksi" - ihmiseksi, jolla ei ole omaa ääntä), terveeseen narsismiin ja epäterveeseen narsismiin. Terveen narsismin puutteesta tai "kaikuilusta" voi löytää yhteyksiä läheisriippuvuuden käsitteeseen (ks. Teoreettisesti: Narsismi, epävakaa/rajatila ja läheisriippuvuus eriteltynä), johon liittyy omien tarpeidensa toissijaiseksi asettaminen ja toisen ihmisen keskipisteeksi asettaminen.

Sijoittuminen janalla ei ole täysin pysyvää, vaan esimerkiksi elämäntilanteet, vireystaso ja muut kokemukset liikuttelevat meitä janalla muutaman askeleen eri suuntiin. Esimerkiksi hankalien kokemusten jälkeen tai sairaana ollessamme voimme odottaa (ja ansaitakin) muilta enemmän erityiskohtelua, kuin mitä hyvin voidessamme odottaisimme. Suuremmat kuin muutaman askeleen muutokset janalla ovat harvinaisempia, mutta mahdollisia suurien elämäntapahtumien aikana. Narsismi voi liittyä myös joihinkin kehitysvaiheisiin, esimerkiksi teini-iässä oman erityisyyden kokeminen kuuluu luonnolliseen kehitykseen.

0 - 1 janalla kuvaavat äärimmäistä tarvetta olla ei-erityinen, täysin tavallinen. Tämä tarkoittaa sitä, että janalla alkupäässä päässä oleva "kaiku-ihminen" ei pysty ottamaan apua, sympatiaa tai huolenpitoa vastaan. Avun vastaanottaminen tarkoittaisi, että hän jollain tapaa ansaitsisi enemmän kuin tavallinen harmaa massa. Hän ei halua millään tavalla kokea itseään erityiseksi, sillä pelkää tällöin olevansa itsekäs ja joutuvansa siten johonkin pahaan. Kaiku-ihmiset uskovat, että "ylhäällä sojottava kynsi tulee painetuksi alas". He aktiivisesti kieltäytyvät ja työntävät pois apua tarjoavia ihmisiä sanoen "älä vaivaannu, ei minun takiani tarvitse", vaikka olisivat esimerkiksi sairaana ja siten ansaitsisivat apua. Tätä ei pidä sekoittaa kovaääniseen marttyyriuteen, jonka tarkoituksena on hakea huomiota. Kaiku-ihmiset eivät missään nimessä halua huomiota, edes omalle uhrautuvuudelleen. Samalla he kuitenkin ovat myös itse sokeita omille tarpeilleen, ja siten suuressa riskissä uupua. He voivat satunnaisesti sietää huomiota esimerkiksi syntymäpäivinään, mutta kokevat olonsa epämukavaksi. Kaiku-ihmisen läheiset kokevat usein tulevansa torjutuksi, sillä kaiku-ihminen ei ota vastaan heidän tarjoamaansa hellyyttä ja huolenpitoa, mikä haittaa suhteen vastavuoroiseksi kokemista.

2 - 3 janalla kuvaavat tavaksi juurtunutta "kaikuilua". Täällä hieman edempänä janalla olevat kaiku-ihmiset voivat salaa nauttia huomiosta ja unelmoida omasta erityisyydestään. He eivät kuitenkaan halua näyttää tätä ulospäin. He pelkäävät, että jos he päästäisivät nämä unelmansa esille, he olisivat narsisteja. Janalla 0 - 3 kohdalle osuvien ihmisten seurassa tuntuu usein siltä, että sinä tarvitset heitä enemmän kuin he sinua, sillä he pyrkivät olemaan tarvitsematta mitään. Samalla koska he eivät halua itse loistaa, myöskään heidän läheisensä ei pääse olemaan iloinen ja loistamaan heidän kanssaan. Esimerkiksi yllätysjuhlia suunnitelleet läheiset nauttivat yhtä paljon, kun juhlien sankari ottaa juhlinnan vastaan ja asettuu hetkeksi huomion keskelle. Tämänkaltaista jakamista kaiku-ihmiset välttelevät.

4 - 6 janalla kuvaavat tervettä narsismia, jossa henkilö pystyy nauttimaan omasta erityisyydestään, mutta pystyy myös asettamaan sen syrjään muiden tarvitessa häntä enemmän. He pyrkivät kohti omia tavoitteitaan ja ottavat joskus enemmän aikaa itselleen, mutta ovat käytettävissä ja tukena silloin, kun muut tarvitsevat heitä. Terveesti narsistiset henkilöt ovat janalla joustavia, ja pystyvät tarpeen mukaan ottamaan ja antamaan. Kyky nauttia omasta erityisyydestä auttaa heitä jakamaan tätä säteilyä myös muille. Koska he ovat itsevarmoja mutta myös lämpimiä, he lähestyvät muita avoimesti ja antavat heillekin mahdollisuuden loistaa. He kokevat olevansa fiksuja ja kykeneviä ihmisiä, ja kannustavat myös muita löytämään omat vahvuutensa.

7 - 8 janalla kuvaavat tapanarsismia, eli turvautumista itsensä erityiseksi ja muita paremmaksi kokemisen tunteeseen. Nämä ihmiset turvautuvat vaikeuksien ja epämiellyttävien tunteiden kohdatessa mielikuviin itsestään erityisenä ja erityskohtelua ansaitsevana. Tavoitellessaan omia tarpeitaan he voivat jättää muut ihmiset täysin huomiotta. Heillä on kuitenkin satunnaisesti kykyä huomata puutteensa ja he kykenevät osoittamaan myös aitoa inhimillistä ymmärtämistä muita kohtaan. He eivät myöskään välttämättä koko aikaa tarvitse kokemusta omasta erityisyydestään, vaan he pystyvät keskittymään myös muuhun silloin, kun heillä on hyvä olla. Vaikeuksia kohdatessaan he kuitenkin sulkeutuvat herkästi omaan paremmuuteensa ja pyrkivät ratkaisemaan ongelmansa painamalla muita ihmisiä alas tai vaatimalla ansaitsevansa enemmän.

9 - 10 janalla kuvaavat patologista narsismia, jossa tarve tuntea itsensä erityiseksi ja muita paremmaksi on muodostunut joustamattomaksi riippuvuudeksi. Tänne kohtaan janalle sijoittuvien henkilöiden mielikuvat omasta paremmuudestaan voivat kohota harhaisiin mittasuhteisiin, niissä ei välttämättä ole edes mitään järkeä. Nämä henkilöt ovat täysin keskittyneitä omiin tunteisiinsa niin, etteivät he huomaa muiden ihmisten tunteita ollenkaan. Heille muut ihmiset ovat heidän tarpeitaan varten, joko hyödykkeitä, tai jatkeita, joiden avulla voi itse saada kokea itsensä erityiseksi ja loistaa. He myös suuttuvat ja loukkaantuvat herkästi, jos muut ihmiset eivät toimi, ajattele ja tunne niin kuin he haluaisivat. He kokevat tulevansa petetyksi, jos maailma ei noudata heidän suunnittelemaansa käsikirjoitusta. Äärimmässä päässä janalla olevat henkilöt ovat myös sokeita omalle narsistisuudelleen tai ovat välinpitämättömiä sen aiheuttamista seurauksista. He voivat kehua mielellään, miten hyvin he osaavat ottaa muut huomioon ja miten hienosti he osaavat jakaa omia haavoittuvuuksiaan muiden kanssa, vaikka käyttäytyisivät täysin päinvastaisesti.

Kirjon janasta tekee se, että näitä kolmea ulottuvuutta (narsismin puutteet, terve narsismi ja epäterve narsismi) voidaan mitata erillään samanaikaisesti. Tästä seuraa mielenkiintoinen tapa hahmottaa erilaisia narsismin muotoja, joita Malkin esittelee kolme. Käytännössä narsistit voivat olla sekoituksia näistä kolmesta, ainakin ääripäässä janalla olevat narsistit pyrkivät käyttämään kaikki mahdolliset keinot oman paremmuutensa varmistamiseksi, jolloin he voivat olla kaikkia näitä kolmea.

Julki/overt narsisti. Julkinarsismi on perinteisin ja tunnetuin narsismin muoto. He ovat äänekkäitä, turhamaisia, omaa paremmuuttaan esille tuovia ihmisiä, jotka näyttelevät omaisuuttaan, statustaan tai muulla tavalla pyrkivät huomion keskipisteeksi. He haluavat olla parhaita alallaan, ja oikeastaan ihan kaikessa. Julkinarsismiin liittyy korkea epäterveen narsismin aste ja matala narsismin puutteiden aste. Riippuen henkilöstä he voivat maalata itsensä terveen narsismin mittarilla loistavaksi, tai äärimmät narsistit voivat ylenkatsoa tätäkin asteikkoa ja arvioida sen alhaiseksi. Julkinarsismin on todettu olevan yleisempää miehillä, ja tyypillistä länsimaiselle kulttuurille.

Piilo/covert/haavoittunut narsisti. Piilonarsismi määrittyy näillä kolmella ulottuvuudella niin, että sekä narsismin puutteet että epäterve narsismi ovat korkealla tasolla. Tämä näkyy kahden ulottuvuuden välillä seilaavana "olen niin huono" + "olen parempi kuin muut" = "olen väärinymmärretty!" -yhtälönä. Piilonarsistit kammoavat kritiikkiä, mikä voi näyttäytyä ihmispelkona, huomion välttämisenä tai herkkänä reagoimisena asioihin, mutta he eivät koe sisällään olevansa vähempiarvoisia. He kokevat omaavansa erityisiä ja tunnustamattomia kykyjä ja ominaisuuksia, määrittelevät ymmärtävänsä maailmaa muita paremmin ja kokevat olevansa erilaisia kuin muut. Piilonarsismi voi juontua luonnollisesti vetäytyvämmästä temperamentista, tai he voivat päätyä ulottuvuuksien vaihteluun toistuvien pettymysten ja epäonnistumisten kautta. Piilonarsistin narsismi ei näy päällepäin, mutta hän turvautuu omaan paremmuuteensa aivan samalla tavalla kuin julkinarsisti. Läheiset havaitsevat hänen narsisminsa paremmin kuin vähemmän tekemisissä olevat tutut, jotka eivät välttämättä huomaa sitä ollenkaan. Piilonarsismin on todettu olevan yhtä yleistä miehillä ja naisilla.

Yhteisöllinen narsisti. Yhteisöllinen narsisti pyrkii tuntemaan olonsa erityiseksi ja muita paremmaksi olemalla avulias, maailman paras kuuntelija ja kaikkein epäitsekkäin ihminen. Hän on ihminen, joka loukkaantuu silloin, kun turvaudutkin johonkuhun toiseen, tai et suostu ottamaan hänen apuaan vastaan ja heijastamaan hänelle takaisin erityisen avuliasta minäkuvaa, jonka hän haluaa peilistä nähdä. Hänen seurassaan sinusta jollain tapaa tuntuu, että tehtäväsi on ylläpitää hänen identiteettiään, vaikka hän tekisikin avuliaita tekoja. Hän tuo esille omia ansioitaan ja hyväntekeväistä luonnettaan, ja kaipaa sinulta vahvistusta ihailuna.
Yhteisöllinen narsisti sijoittuu janalla jonnekin välille 7 - 10, eikä hänellä välttämättä ole narsismin puutteita. Itsearvioinneissa hän arvioi myös terveen narsisminsa erityisen korkealle, sillä haluaa nähdä itsensä hyvänä ja muita auttavana ihmisenä. Vaikka perinteistä julkinarsismia mittaavissa tutkimuksissa narsismin on havaittu olevan vähemmän yleistä kollektiivisissa kulttuureissa, tämä ei välttämättä pidä paikkansa, sillä näissä kulttuureissa arvostetaan erityisyytenä avuliaisuutta ja epäitsekkyyttä. Narsismin juuret ovat tarpeessa rauhoittaa itseään kokemuksella itsestään parempana kuin muut, jolloin kulttuuri määrittelee usein raamit sille, mitä pidetään ihailtavana ja minkälaisena voi olla parempi kuin muut. Kulttuurisista sukupuoliodotuksista huolimatta yhteisöllisen narsismin on todettu olevan yhtä yleistä miehillä ja naisilla.



Kirja sisältää lyhyen testin, jossa voi omalta kohdaltaan testata näitä kolmea ulottuvuutta. Testiä tehdessäni yllätyin terveen narsismini alhaisesta määrästä. Narsismin puutteeni (läheisriippuvuus, jonka kanssa olen viime aikoina työskennellyt) ei oletettavasti ollut kaikkein pahimmassa jamassa enää, mutta alhaisen terveen narsismin lukeman vuoksi sijoitun janalle edelleenkin noin kolmosen kohdalle. Tajusin, että pelkkä kynnysmattoilun lopettaminen ei riitä, vaan hyvin voidakseen pitää myös uskaltaa loistaa terveellä tavalla. Tästä teemasta kirjoitan lisää pian Narsistisen suhteen jälkeen - juttusarjaan (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Uskalla loistaa).



Neiti Kettu

Kommentit