Narsistisen suhteen jälkeen: Minkälaiset minun rajani ovat?

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin rajoja kohtaan tulevan uhan ja heikkojen rajojen tunnistamista (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot). On kuitenkin tärkeää ylipäänsä tietää, minkälaiset omat rajat ovat, ja narsistisen suhteen jälkeen tätä tietoa ei yleensä kovin selkeänä mielessä ole. Kun olet oppinut tunnistamaan uhan tunteen rajoja kohtaan, voit sitä kautta tunnistaa osan rajoistasi. Tämä on kuitenkin varsin passiivinen tapa tarkastella omia rajojaan, ikään kuin ne olisivat jotenkin ennalta määrättyjä ja sinun pitäisi vain löytää ne. Ei, sen sijaan rajat ovat ensisijaisesti sinun määrittelemiäsi. Voit päättää ne itse. Tämän vuoksi rajojesi löytäminen vaatii aktiivista tarkastelua ja oman itsesi löytämistä. Opaskirjaksi tähän prosessiin mukaan suosittelen Adelyn Birchin kirjaa Boundaries After A Pathological Relationship. Pohjaan osan kirjoitukseni jutuista myös tähän kirjaan.

Mitä rajat ovat? Rajat ovat tapa, jolla voi huolehtia itsestään. Rajat kuvaavat siis samalla itsearvostuksesi tasoa. Jos suostut mihin tahansa sinulle pahaa oloa aiheuttavaan asiaan, et huolehdi itsestäsi kovin hyvin etkä arvosta itseäsi. Itsensä arvostaminen ja itsestään huolehtiminen näyttäytyvät narsistisen suhteen jälkeen usein abstrakteina termeinä, joita viskellään joka paikkaan, mutta joista ei oikein saa otetta, eikä oikein tiedä mitä ne käytännössä tarkoittavat. Omassa elämässään on tottunut pitänään normaalina tai jopa ihanteellisena sitä, miten paljon pystyt venyttämään rajojasi. Narsistilta saa useinkin palkkioita silloin, kun venyttää rajojaan, mutta samalla menettää paljon omasta hyvinvoinnistaan. "Ihanteellinen työntekijä antaa kaikkensa yritykselle ja tekee ilmaista työtä kotonaan, muuten ei pärjää", "jos rakastaisit minua, et tekisi noita omia juttujasi vaan olisit minun kanssani koko ajan", "jos rakastaisit minua, et kyttäisi menemisiäni ja rajoittaisi, vaan antaisit minun käydä joka ilta missä haluan vaikka meillä olisi sovittuna mitä", "minähän nyt vain vähän pilailin, älä ole niuho", "minä niin arvostan sitä kun sinä hoidat kaiken täällä yksin, olet oikea nainen/mies" jne. Rajoistaan luopumalla voi saada hengähdystaukoja, pitää rauhallisuutta yllä tai jopa saada palkkioita, ihailua ja muuta hetkellistä hienoutta. Rajoista luopuminen voi olla houkuttelevaa tai vain yksinkertaisesti pidemmän päälle helpompaa. Tämä on kuitenkin illuusio, sillä jos muistat vielä mitä edellisessä kirjoituksessa luki heikkojen rajojen aiheuttamista seurauksista (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot), on selvää, että menetät lopulta enemmän kuin saat.

Birch (ja muuallakin voi törmätä tähän jaotteluun) jakaa rajat fyysisiin, mentaalisiin, emotionaalisiin, materiaalisiin ja henkisiin. Fyysiset rajat kuvaavat kehosi ja elintilasi rajoja. Ne kuvaavat sitä, mitä kaikkea jaksat ja pystyt kehollasi tekemään (esim. nostamaan taakkoja), kuinka lähelle sinua saa tulla, kuka ja miten sinua saa koskea, koska olet valmis seksiin ja mikä paikka on sinun henkilökohtaista aluettasi. Mentaaliset rajat kuvaavat oikeuttasi omiin mielipiteisiin, niiden korrektiin ilmaisuun, omiin ajatuksiin ja siihen, ettei sinun tarvitse ottaa vastaan painostamista niihin liittyen. Emotionaaliset rajat kuvaavat sitä, mitä kaikkea pystyt sietämään ja mikä taas aiheuttaa sinulle liikaa ahdistusta, oikeuttasi kokea ja ilmaista tunteitasi korrektilla tavalla sekä oikeuttasi irtautua muiden tunteista ja olla erillinen ihminen. Narsistit voivat usein vedota siihen, että olet vastuussa heidän tunteistaan vaatimalla esimerkiksi, että sinun täytyy poistaa heidän paha olonsa muuttumalla/ottamalla vastaan mitä tahansa tms. Tätä ei pidä sekoittaa siihen, jos korrektisti ilmaisee toiselle tulleensa pahalle mielelle toisen teosta. Näissä tilanteissa monet narsistit kääntävät tilanteen päälaelleen ja sanovat, etteivät he ole vastuussa sinun tunteistasi, vaikka kyse olisi peruskäytöstavoista, jotka (lähes) jokainen aikuinen ihminen tuntee. Tavallaanhan tämä on totta, he eivät ole vastuussa tunteistasi, mutta he ovat kuitenkin vastuussa omasta käyttäytymisestään. Tämänkaltainen keino on usein manipulointikeino (ks. Tunnista manipulointi!), jonka tarkoituksena on siirtää huomio pois hänen käyttäytymisestään sinuun, jotta alkaisit puolustelemaan itseäsi ja unohtaisit mistä keskustelu alkoi. Narsistit puhuvat usein samoilla sanoilla kuin muutkin, mutta tarkoittavat eri asioita. Kun hän sanoo: "en ole vastuussa tunteistasi", hän tarkoittaa: "en välitä tunteistasi", kun taas joku toinen ihminen voi samalla sekä välittää tekonsa aiheuttamasta reaktiosta, että ymmärtää, ettei ole mahdollista olla vastuussa toisen tunteista. Tällöin hän ei yleensä vastaa täydellä torjunnalla tai manipulatiivisella aiheen vaihdolla, vaan pyrkii kohti yhteistä ratkaisua. Sinulla on oikeus sanoa, että sinulle tuli paha olo. Jos toinen ihminen ohittaa tämän, et voi pakottaa häntä ottamaan sinua huomioon, mutta voit itse tehdä ratkaisuja (kuten esimerkiksi vähentää tai lopettaa yhteydenpidon hänen kanssaan). Materiaaliset rajat kuvaavat omaisuutesi rajoja, mitä ja milloin olet valmis lainaamaan, antamaan tai jakamaan muiden ihmisten kanssa. Hengelliset rajat kuvaavat oikeuttasi omaan uskontoosi, uskomuksiisi ja uskonnollisiin kokemuksiisi ilman, että sinua haukutaan tai painostetaan niistä.

Ensimmäinen askel omien rajojen löytämisessä on oman itsensä tarkastelu. Nyt saat vapaasti pohtia, mitä itse haluat, minkälaisen elämän haluat ja minkälaisista asioista pidät. Monille narsistisessa suhteessa pitkään eläneille tämä voi olla vaikeaa, sillä ei oikeastaan ole aavistustakaan siitä mitä haluaa. Olet voinut pitkään elää elämääsi ulkoisten määritteiden kautta, etkä ole tullut edes ajattelleeksi, että voisit tehdä valintoja sen pohjalta, mitä itse haluat. "Eihän niin vain tehdä, onhan minulla velvollisuuksia, mitä sitten tapahtuisi, jos tekisin niin kuin itse haluaisin?". Velvollisuudet ja oman sydämen seuraaminen eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Jos palataan hetkeksi takaisin edelliseen kirjoitukseen (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot), muistatko että uhka rajoja kohtaan tuntuu esimerkiksi siltä, että koet tai sinut on manipuloitu kokemaan, että sinun täytyy luopua niistä, se on velvollisuutesi? Velvollisuuspuheesi on siis joko manipuloidun ihmisen puhetta tai oman sisäisen sabotoijasi (inner critic C-PTSD:stä) puhetta. Tämä velvollisuuspuheesi mahdollistaa sen, että voit hyvällä omatunnolla "hyvän asian nimissä" tuhota itseäsi. Ajattelet olevasi järkevä aikuinen ihminen, mutta sisäisesti toteutat itsesi uhraamisen ja tuhoamisen perinnettä, johon sinut on aiemmin elämässäsi asetettu.

No millä tavalla velvollisuudet ja sydämen seuraaminen sitten eivät sulje toisiaan pois? Ensinnäkin siksi, että koska nyky-yhteiskunnassa voit rakentaa suuren osan elämästäsi itse, voit myös valita osan velvollisuuksistasi. Kun teet valintoja uran, perheen ja henkilökohtaisen elämän saralla, valitset ne velvollisuudet, joihin sitoudut. Jos kaipaat vapaata elämää, voit valita elää minimivelvollisuuksilla. Jos taas koet jonkin asian sinulle tärkeäksi, tällöin todennäköisesti sitoudut mielelläsi myös niihin velvollisuuksiin, joita siitä seuraa, sillä koet tärkeyden ja velvollisuuksien olevan tasapainossa. Koet todennäköisesti myös nämä velvollisuudet tärkeiksi ja siten koet toteuttavasi itsellesi tärkeitä asioita niiden kautta.

Monesti voi kuitenkin olla niin, että olet tähän mennessä ehtinyt tehdä valintoja, joita et ehkä välttämättä olisi halunnut tehdä, ja nyt sinulla on velvollisuuksia niihin liittyen. Se ei kuitenkaan ole kaiken loppu, vaan voit alkaa nyt tässä hetkessä tarkastelemaan, mitä haluaisit muuttaa ja millä tavalla se olisi mahdollista. On yhä mahdollista seurata sydäntään ja tehdä valintoja, mutta se voi vaatia myös rohkeutta. Osa velvollisuuksista voi olla sellaisia, joita et voi jättää, osan voit jättää ja osan kohdalla voit neuvotella uusia ratkaisuja. Lopulta on mahdollista löytää sellainen yhtälö, jossa pystyt myös itse olemaan sydämelläsi mukana. Toinen vastaus yllä olevaan kysymykseen onkin se, että sydäntään on mahdollista seurata ja löytää itselle tärkeitä asioita siitä huolimatta, että elämässä on myös joitakin välttämättömiä velvollisuuksia.

Miten nämä itselle tärkeät asiat sitten liittyvät omiin rajoihin? No, ne tärkeät asiat ovat kaiken pohja. Tärkeät asiat kumpuavat yleensä arvoista. Jos sinulle on vaikeaa tietää mitä haluat, voi olla helpompaa pohtia, mitkä ovat sinulle tärkeitä arvoja. Käytä näiden asioiden pohtimiseen huolella aikaa, niiden ei tarvitse olla tiedossa yhdessä yössä. Pohtimisen avuksi voit ottaa myös sarjan ensimmäisen kirjoituksen itsensä löytämisestä (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Löydä yhteys omaan itseesi). Kun olet päässyt selville arvoistasi, voit niiden pohjalta koota itsellesi listaa asioista, tunteista, tilanteista, esimerkeistä jne. joita haluat kokea elämässäsi. Kokoa toinen lista niistä asioista, joita et halua kokea elämässäsi. Tee listaamistasi asioista ja esimerkeistä konkreettisia ja realistisia. Ole rehellinen siinä, mihin aivan oikeasti pystyt ja mihin et. Jos jokin asia tuottaa sinulle ahdistusta ja stressiä, rajasi menevät siinä. Joskus voi olla vaikeaa myöntää, että ei jaksa, ei pysty tai ei voi sietää kaikkea. Varsinkin narsistisessa suhteessa on voinut kokea, että on täytynyt olla superihminen tai ei ole mitään. Ei ole kuitenkaan mitenkään ihanteellista tavoitella äärirajoille revittyä kaikkeen pystymistä. Se ei ole inhimillisesti mahdollista. Epärehellisyys omasta jaksamisestasi johtaa siihen, että et osaa muodostaa rajoistasi terveitä, vaan pyrit yhä venymään joka paikkaan. Käytännössä rajasi ovat tällöin yhä heikot tai olemattomat, vaikka muodollisesti niitä olisitkin asettanut.

Näiden listojen pohjalta voit alkaa muodostaa omia rajojasi. Rajat kuvaavat sitä, mikä on sinulle ok ja mikä ei, mihin olet valmis ja mihin et. Muista, että rajasi kuvaavat myös sitä, mikä on vähimmäismäärä mihin tyydyt. Älä siis muodosta pelkästään "en suostu olemaan väkivallan kohteena" tyyppisiä rajoja, vaan muista myös "odotan lähimmissä ihmissuhteissani kunnioittavaa kohtelua ja välitetyksi tulemista" muotoiset rajat. Älä tyydy vähempään kuin mikä on sinulle tärkeää, sillä silloin koet sisälläsi jatkuvasti, että jotakin puuttuu. On luonnollista, että toiset asiat ovat sinulle vähemmän tärkeitä, jolloin niissä voit tyytyä vähempäänkin, ja toiset taas enemmän tärkeitä, jolloin vaadit enemmän. Nämä ovat kaikki sinun omia valintojasi.

Kun olet muodostanut rajojasi ja saanut käsitystä siitä, minkälaiset ne ovat, jäljelle jää niiden yllä pitäminen. Käsittelen seuraavassa kirjoituksessa tätä aihetta (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Miten pitää rajoja yllä?).


Neiti Kettu

Kommentit

  1. Kiitos blogistasi. Kirjoitat hyvin ja selkeästi.
    Lopetin (on off) suhteen vähän aika sitten... siispä olen 7v narsisti parisuhteen jälkeisissä oloissa, ja yritän ymmärtää mistä kaikesta oli oikein kysymys ja miksi irrottautuminen oli kamalan vaikeaa, niin monta kertaa menin takaisin. Nyt olen no contact ja ylpeä siitä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti