Narsistisen suhteen jälkeen: Vastuun ottaminen omista valinnoista helpottaa syyllisyyttä ja tarvetta hakea hyväksyntää
Narsistista irtautuminen voi olla hankalaa, sillä se laukaisee syyllisyyden tunteita ja tarvetta hakea jostakin itsensä ulkopuolella lupaa, jotta niin voisi tehdä. Narsistisessa suhteessa olemme tottuneet ja ohjelmoituja siihen, että meillä ei ole omaa tahtoa ja mahdollisuutta tehdä päätöksiä itse. Narsisti on sanoittanut meille, miten meidän kuuluu ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Tämä on voinut tapahtua myös hienovaraisesti manipuloimalla, käyttämällä hyväksi haluasi läheisyyteen ja haluasi kohdella läheistäsi hyvin. Meihin on myös pikkuhiljaa valettu käsitys, että omat tarpeemme eivät ole niin tärkeitä, että niiden perusteella voisi tehdä päätöksiä. Sehän olisi röyhkeää ja itsekästä.
Etsimme siis ulkopuoleltamme ihmistä tai merkkiä, joka voisi antaa meille luvan päätökseemme. Voimme olla narsismi-käsitteen löydettyämme pakonomaisesti kiinni tässä käsiteessä, sillä se antaa meille luvan. Jos tämä käsite yhtäkkiä katoaisi ulottuviltamme (hänestä esimerkiksi sanottaisiin, ettei hän olekaan narsisti), lupamme katoaisi ja olisimme taas alkupisteessä. Koemme, että jos hän ei olekaan määriteltävissä kamalaksi hirviöksi, meillä ei ole oikeutta tehdä päätöstä. Vain hirviöltä voidaan riisua ihmisyys pois, jolloin meillä ei enää olisi velvollisuuksia häntä kohtaan. Ja jos hän ei ole hirviö, meidän täytyy jäädä, muuten olemme itsekkäitä. Todellisuus on kuitenkin, että myös narsistit ja psykopaatit ovat ihmisiä, myös heillä on ihmisoikeudet. He eivät ole epäihmisiä ja hirviöitä, vaikka se siltä voi tuntuakin ja äärimmäinen psykopaatti onkin jo hyvin lähellä demonia. On kuitenkin häilyvää, missä menee raja narsismin ja ns. normaaliuden välillä. Jos etsit joko-tai-vastausta, sitä on mahdotonta löytää, vaikka ymmärrän kyllä miksi tuota vastausta etsitään. Pikku hiljaa kun luottamuksesi omiin tuntemuksiisi vahvistuvat, se on enää kaikki mitä tarvitset.
Kukaan tai mikään ulkopuolellamme ei etsinnästämme huolimatta voi antaa meille riittävää lupaa. Jossain määrin näin voi tuntua, jos saat taaksesi tukijoukkoja pitämään häntä myös narsistina ja kannustamaan sinua lähtemään. Se ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä riitä, sillä päätöksen täytyy olla sinun, ei kenenkään muun. Jos uskallat tehdä päätöksen vasta sitten, kun joku muu on kanssasi samaa mieltä, päätös ei ole sinun vaan tämän toisen henkilön. Niin kauan kun et uskalla tehdä päätöstä itse, keskität suuren osan voimastasi ja energiastasi keräämään näitä tukijoukkoja ympärillesi. Tämä on eri asia kuin selviytyjille tärkeä validaation saaminen omille kokemuksilleen. On tärkeää, että puhut kokemuksiasi ymmärtävien ihmisten kanssa, jotta kokemuksesi muuttuvat todellisiksi. Tässä tarkoitan kuitenkin tukijoukkojen keräämistä siksi, että voit heidän kauttaan perustella tekosi ja ikään kuin siirtää vastuun heille ("heidänkin mielestään minun piti tehdä niin, silloin sen on pakko olla oikea vaihtoehto"). Voit huomata käyttäväsi suuren määrän aikaa kauhukuvien kertomiseen ihmisille, jotta he antaisivat sinulle jatkuvasti tarvitsemasi viestin: jatka/tee näin. Samalla kuitenkin keskität suuren osan energiastasi narsistin ajattelemiseen ja näihin kauhukuviin, jotka antavat sinulle luvan ja tuovat sinulle tukijoukkoja. Voit kokea ammentavasi voimaa saamastasi vihasta, mutta lopulta kauhukuvissa vellominen syö hyvinvointiasi. Oman elämän rakentaminen on vaikeaa, sillä et ole antanut itse itsellesi lupaa lähteä eteenpäin.
Luvan antaminen itselleen tarkoittaa samalla sitä, että olet valmis kohtaamaan päätöksesi seuraukset. On ok, jos et koe olevasi valmis siihen ihan heti. Voit antaa asioille aikaa. Narsistin kanssa seuraukset ovat yleensä rankkoja: epäoikeudenmukaista vihaa, uhkailuja, mustamaalaamista, manipulointia, syyllistämistä... Nämä seuraukset on käytävä läpi, vaikka niitä ei ansaitsisikaan. Vastuun ottaminen omista valinnoistaan helpottaa kuitenkin sekä syyllisyyttä että siten myös näiden seurausten kestämistä. Tämä on ehkä hieman yllättävääkin, enkä olisi sitä tajunnut pahimmassa läheisriippuvuusvaiheessa. Läheisriippuvuus kun viestittää, että et voisi mitenkään kestää seurauksia, joten älä tee päätöksiä itse. Vastuun ottaminen tuntui pelottavalta, enkä tajunnut, miten paljon se oikeasti keventää taakkaa. Narsistisessa suhteessa joutuu kantamaan vastuun kaikesta sellaisestakin, mitä ei ole itse valinnut. Näin ollen vastuun ottaminen omista harkituista päätöksistä onkin paljon kevyempää.
Kun olet harkinnut, tehnyt päätöksen ja päättänyt ottaa vastuun siitä, mitä tästä päätöksestä seuraa, turha syyllisyys vähenee. Otat vastuun siitä, että olet narsistille nyt se paha tyyppi, joka hylkää hänet. Otat vastuun siitä, että saat häneltä kaikenlaista kuraa niskaan. Se on ok, ymmärrät mistä se tulee, ja että näin se valitettavasti on. Arvostat kuitenkin omaa päätöstäsi, olet harkinnut sen tarkkaan, etkä ole sillä halunnut pahaa kenellekään. Päätöksesi tarkoituksena on lopettaa mahdoton tilanne, joka lopulta pikku hiljaa tuhoaisi kaikki mukana olijat. Yhtäkkiä se ei enää tunnukaan yhtä pahalta, kun narsisti syyllistää sinua hirviöksi. Ymmärrät hänen tunteensa, mutta ymmärrät samalla myös, että et ole tieten tahtoen haluamassa hänelle pahaa, syytöksillä ei siis ole pohjaa. Et enää koe, että sinun tarvitsisi olla täydellinen "sisar hento valkoinen" tai muu hyväntekijä, joka ei koskaan onnistu loukkaamaan ketään.
Sinun ei enää tarvitse selitellen tai todistellen hakea lupaa muilta päätöksellesi. Jos he eivät ymmärrä tai ovat narsistin manipuloimia, se ei enää heilauta omaa päätöstäsi. He saavat pitää oman käsityksensä, mutta et tarvitse heitä olemaan samaa mieltä kanssasi, jotta voisit tehdä oman päätöksesi. Yhtäkkiä, kun otat vastuun siitä, että päätöksestäsi voi seurata myös ikäviä asioita, eivätkä kaikki välttämättä pidä siitä, oletkin vapaa. Olet vapaa tekemään myös virheitä, olemaan epätäydellinen, mutta mikä tärkeintä, tekemään itse omat päätöksesi. Olet vapaa tekemään päätöksiä omien kokemustesi ja tarpeidesi pohjalta niissäkin tilanteissa, joissa tukenasi ei ole mahtisanaa narsismi, mutta tilanne silti vaatii sinulta päätöstä. Ihmiselämä sisältää monenlaisia hankalia päätöksiä, joista ei aina voi selvitä täydellisesti ulos. Tällöin on uskallettava ottaa vastuu.
Neiti Kettu
Etsimme siis ulkopuoleltamme ihmistä tai merkkiä, joka voisi antaa meille luvan päätökseemme. Voimme olla narsismi-käsitteen löydettyämme pakonomaisesti kiinni tässä käsiteessä, sillä se antaa meille luvan. Jos tämä käsite yhtäkkiä katoaisi ulottuviltamme (hänestä esimerkiksi sanottaisiin, ettei hän olekaan narsisti), lupamme katoaisi ja olisimme taas alkupisteessä. Koemme, että jos hän ei olekaan määriteltävissä kamalaksi hirviöksi, meillä ei ole oikeutta tehdä päätöstä. Vain hirviöltä voidaan riisua ihmisyys pois, jolloin meillä ei enää olisi velvollisuuksia häntä kohtaan. Ja jos hän ei ole hirviö, meidän täytyy jäädä, muuten olemme itsekkäitä. Todellisuus on kuitenkin, että myös narsistit ja psykopaatit ovat ihmisiä, myös heillä on ihmisoikeudet. He eivät ole epäihmisiä ja hirviöitä, vaikka se siltä voi tuntuakin ja äärimmäinen psykopaatti onkin jo hyvin lähellä demonia. On kuitenkin häilyvää, missä menee raja narsismin ja ns. normaaliuden välillä. Jos etsit joko-tai-vastausta, sitä on mahdotonta löytää, vaikka ymmärrän kyllä miksi tuota vastausta etsitään. Pikku hiljaa kun luottamuksesi omiin tuntemuksiisi vahvistuvat, se on enää kaikki mitä tarvitset.
Kukaan tai mikään ulkopuolellamme ei etsinnästämme huolimatta voi antaa meille riittävää lupaa. Jossain määrin näin voi tuntua, jos saat taaksesi tukijoukkoja pitämään häntä myös narsistina ja kannustamaan sinua lähtemään. Se ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä riitä, sillä päätöksen täytyy olla sinun, ei kenenkään muun. Jos uskallat tehdä päätöksen vasta sitten, kun joku muu on kanssasi samaa mieltä, päätös ei ole sinun vaan tämän toisen henkilön. Niin kauan kun et uskalla tehdä päätöstä itse, keskität suuren osan voimastasi ja energiastasi keräämään näitä tukijoukkoja ympärillesi. Tämä on eri asia kuin selviytyjille tärkeä validaation saaminen omille kokemuksilleen. On tärkeää, että puhut kokemuksiasi ymmärtävien ihmisten kanssa, jotta kokemuksesi muuttuvat todellisiksi. Tässä tarkoitan kuitenkin tukijoukkojen keräämistä siksi, että voit heidän kauttaan perustella tekosi ja ikään kuin siirtää vastuun heille ("heidänkin mielestään minun piti tehdä niin, silloin sen on pakko olla oikea vaihtoehto"). Voit huomata käyttäväsi suuren määrän aikaa kauhukuvien kertomiseen ihmisille, jotta he antaisivat sinulle jatkuvasti tarvitsemasi viestin: jatka/tee näin. Samalla kuitenkin keskität suuren osan energiastasi narsistin ajattelemiseen ja näihin kauhukuviin, jotka antavat sinulle luvan ja tuovat sinulle tukijoukkoja. Voit kokea ammentavasi voimaa saamastasi vihasta, mutta lopulta kauhukuvissa vellominen syö hyvinvointiasi. Oman elämän rakentaminen on vaikeaa, sillä et ole antanut itse itsellesi lupaa lähteä eteenpäin.
Luvan antaminen itselleen tarkoittaa samalla sitä, että olet valmis kohtaamaan päätöksesi seuraukset. On ok, jos et koe olevasi valmis siihen ihan heti. Voit antaa asioille aikaa. Narsistin kanssa seuraukset ovat yleensä rankkoja: epäoikeudenmukaista vihaa, uhkailuja, mustamaalaamista, manipulointia, syyllistämistä... Nämä seuraukset on käytävä läpi, vaikka niitä ei ansaitsisikaan. Vastuun ottaminen omista valinnoistaan helpottaa kuitenkin sekä syyllisyyttä että siten myös näiden seurausten kestämistä. Tämä on ehkä hieman yllättävääkin, enkä olisi sitä tajunnut pahimmassa läheisriippuvuusvaiheessa. Läheisriippuvuus kun viestittää, että et voisi mitenkään kestää seurauksia, joten älä tee päätöksiä itse. Vastuun ottaminen tuntui pelottavalta, enkä tajunnut, miten paljon se oikeasti keventää taakkaa. Narsistisessa suhteessa joutuu kantamaan vastuun kaikesta sellaisestakin, mitä ei ole itse valinnut. Näin ollen vastuun ottaminen omista harkituista päätöksistä onkin paljon kevyempää.
Kun olet harkinnut, tehnyt päätöksen ja päättänyt ottaa vastuun siitä, mitä tästä päätöksestä seuraa, turha syyllisyys vähenee. Otat vastuun siitä, että olet narsistille nyt se paha tyyppi, joka hylkää hänet. Otat vastuun siitä, että saat häneltä kaikenlaista kuraa niskaan. Se on ok, ymmärrät mistä se tulee, ja että näin se valitettavasti on. Arvostat kuitenkin omaa päätöstäsi, olet harkinnut sen tarkkaan, etkä ole sillä halunnut pahaa kenellekään. Päätöksesi tarkoituksena on lopettaa mahdoton tilanne, joka lopulta pikku hiljaa tuhoaisi kaikki mukana olijat. Yhtäkkiä se ei enää tunnukaan yhtä pahalta, kun narsisti syyllistää sinua hirviöksi. Ymmärrät hänen tunteensa, mutta ymmärrät samalla myös, että et ole tieten tahtoen haluamassa hänelle pahaa, syytöksillä ei siis ole pohjaa. Et enää koe, että sinun tarvitsisi olla täydellinen "sisar hento valkoinen" tai muu hyväntekijä, joka ei koskaan onnistu loukkaamaan ketään.
Sinun ei enää tarvitse selitellen tai todistellen hakea lupaa muilta päätöksellesi. Jos he eivät ymmärrä tai ovat narsistin manipuloimia, se ei enää heilauta omaa päätöstäsi. He saavat pitää oman käsityksensä, mutta et tarvitse heitä olemaan samaa mieltä kanssasi, jotta voisit tehdä oman päätöksesi. Yhtäkkiä, kun otat vastuun siitä, että päätöksestäsi voi seurata myös ikäviä asioita, eivätkä kaikki välttämättä pidä siitä, oletkin vapaa. Olet vapaa tekemään myös virheitä, olemaan epätäydellinen, mutta mikä tärkeintä, tekemään itse omat päätöksesi. Olet vapaa tekemään päätöksiä omien kokemustesi ja tarpeidesi pohjalta niissäkin tilanteissa, joissa tukenasi ei ole mahtisanaa narsismi, mutta tilanne silti vaatii sinulta päätöstä. Ihmiselämä sisältää monenlaisia hankalia päätöksiä, joista ei aina voi selvitä täydellisesti ulos. Tällöin on uskallettava ottaa vastuu.
Neiti Kettu
Kommentit
Lähetä kommentti