Onko se, mikä tapahtuu, oikein?
Tämä filosofinen kysymys on viime aikoina pohdituttanut minua. Moni ihminen tuntuu hakevan lohtua ja elämän hyväksymisen kokemusta ajatuksista, joiden mukaan kaiken mikä tapahtuu, kuuluu tapahtua, sillä on jokin tarkoitus ja lopulta se on oikein. Helpotusta tuo siis ajatus kohtalosta, joka on lopulta oikeudenmukainen ja noudattaa jotakin suunnitelmaa, vaikkei sitä heti näkisikään. Etsin ja luen usein erilaisia elämänviisauksia silloin, kun etsin vastauksia avoimena oleviin kysymyksiin elämässäni. Eräässä paikassa olen törmännyt usein lauseeseen: "Kaikki mitä elämässäsi tapahtuu, on oikein. Pystytkö hyväksymään tämän?". Tuo lause tökkii todella pahasti. Perustavanlaatuisesti ajateltuna, millä tavalla se on oikein, että olen syntynyt narsistisen vanhemman lapseksi ja vieläkin joudun aikuisiällä käsittelemään ja kantamaan vastuun niistä asioista, joita tämä on minulle aiheuttanut? Tämä kaikki yhä edelleen vaikeuttaa elämääni esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, ja joudun its