Narsistisen suhteen jälkeen: Irrottaudu narsistisen yhteisön rooleista

Dr. Daniel Fox kuvaa videollaan mielestäni osuvasti esimerkiksi perheen tai muun yhteisön juurtuneita rooleja. Suuri osa näistä rooleista ylläpitää yhteisön epäterveyttä, mutta toisaalta samalla myös tasapainoa. Tämän vuoksi yhden henkilön alkaessa muuttua ja luopua roolistaan, muut voivat kokea tämän uhaksi ja alkaa ikään kuin pakottaa häntä takaisin totuttuun rooliinsa. Tämän tyyppiset ilmiöt ovat hyvin yleisiä ja jäävät monilta helposti huomaamatta. Narsistisissa yhteisöissä nämä roolit ovat äärimmäisiä ja aiheuttavat osapuolille selkeästi pahaa oloa, jolloin niiden tiedostaminen on hyvin hyödyllistä. Tämän vuoksi listaan Foxin kuvaamat roolit myös tähän ja suosittelen katsomaan videon. Mikä tai mitkä roolit ovat olleet sinulle ominaisia?

Yhteisön (systeemin) roolit

Taakan kantaja on se, joka kantaa koko yhteisön epäterveyden. Tätä henkilöä usein syytetään tapahtuvista asioista, tai hän on se "epävakaa", "addikti", "ongelmainen" tai muuten se henkilö, joka oireilee näkyvästi ongelmista ja jota syytetään siten yksilönä vialliseksi. Muu yhteisö ikään kuin "puhdistautuu" ottamalla taakan kantajan syntipukiksi, jolloin taas taakan kantajalle itselleen kasaantuu paljon vihan ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita, joita hän ei pääse purkamaan ulos (koska häntä syytetään siitä aina ongelmaiseksi yhä enemmän).

Välttelijä sulkeutuu ja vetäytyy tilanteista. Välttelijä omaksuu passiivisen roolin, jolloin hänellä on samalla myös vaikeuksia oppia selviytymiskeinoja tai stressin hallinnan keinoja. Hänen ensisijainen reaktionsa stressaavin tilanteisiin on välttää niitä. Välttelijä kokee usein olevansa yksin, masentunut ja tyhjä sisältä.

Sankari keskittyy pelastamaan ongelmia sisältävää yhteisöä esimerkiksi ottamalla vastuun/huomion itselleen säästäen siten yhteisön muita jäseniä, hoivaamalla, auttamalla ja huolehtimalla asioista. Sankari haluaa ainoastaan, että kaikilla olisi hyvä olla ja samalla myös, että kaikki näyttävät hyviltä. Hän siis suojelee yhteisöä sen ongelmien ja rikkonaisuuksien julkitulemiselta. Samalla sankari ottaa itseensä syyllisyyden ja kokee vastuuta tapahtuvista asioista. Koska "jotta jokaisella olisi hyvä olla" on usein mahdoton tehtävä yhdelle henkilölle ongelmallisessa yhteisössä toteuttaa, sankari kokee tyypillisesti riittämättömyyden tunteita omasta itsestään.

Mahdollistaja haluaa ensisijaisesti säilyttää tasapainon yhteisössä. Hän kävelee munankuorilla ja tekee mitä tahansa välttääkseen suuttumisia ja mielen pahoittamisia. Hänelle ensisijaista on, että rauha pysyisi maassa, johon hän voi pyrkiä tukemalla ja mahdollistamalla vahingollisiakin asioita. Mahdollistaja kokee kuitenkin usein sisällään ärtymystä tai vihaa siitä, että hän joutuu jatkuvasti miellyttämään muita ja olemaan sellainen, kuin muut haluavat, joka rajoittaa hänen kykyään elää itse omaa elämäänsä.

Kapinallinen on taipuvainen reagoimaan vihaisesti ja näyttämään tämän käyttäytymisellään. Hän voi tahallaan ärsyttää ja provosoida, tai pyrkii itseään vahingoittamalla saamaan asioita aikaiseksi. Kapinallinen kokee ympäristön epävarmaksi eikä pysty luottamaan muihin, jotka kohtelevat häntä epäjohdonmukaisesti. Kapinallinen yrittää usein "puristaa väkisin" muista ulos sitä, että he tajuaisivat hänen ja koko yhteisön kivun.

Maskotti ei halua aiheuttaa ongelmia ja pyrkii olemaan jatkuvasti kiltti, kiva, hauska ja/tai tunnollinen. Hän pyrkii perheen suosikiksi, jotta ei joutuisi itse ongelmien maalitauluksi ja saisi siten kontrolloitua omaa rooliaan yhteisössä.

Terve kykenee ilmaisemaan omat tarpeensa terveellä tavalla, saa osakseen sopivan määrän rakkautta ja huomiota, ja jota samalla myös haastetaan kasvamaan itsenäiseksi ja ymmärtäväksi yksilöksi. Terve kokee olonsa turvalliseksi, on luottavainen, yleisesti kohtuullisen onnellinen ja kiitollinen elämässään olevista ihmissuhteista. Terve on siis rooli, jollainen jokaisella kuuluisi olla yhteisössä.

Näiden roolien kautta on mahdollista myös hahmottaa läheisriippuvuuden erilaisia muotoja. Kirjoittelen jossain vaiheessa mahdollisesti lisää tästä aiheesta (linkki tulossa), mutta nopeasti sanottuna on huomattavissa, että osa läheisriippuvaisista voi olla enemmän sankareita, osa taas mahdollistajia tai maskotteja. Muutkin roolit ovat läheisriippuvaiselle mahdollisia.


Keinoja siirtyä kohti tervettä roolia

Fox kuvaa videollaan myös keinoja, joiden avulla voi siirtää omaa rooliaan lähemmäs tervettä. Vaikka Fox suuntaakin videonsa persoonallisuushäiriöitä omaaville (tyypillisesti epävakaan persoonallisuuden omaaville), näistä opeista ei ole haittaa kenellekään muullekaan. Suosittelen siis, että jätät ennakkoluulot narikkaan (kuten "ei tuo minua koske") ja mietit, mikä osa siitä voisi olla sinullekin hyväksi. Yleensä psykologiset opit eivät koske pelkästään ääripäitä, vaan ovat hyväksi myös kaikenlaisissa elämän ongelmissa painiskeleville.

Assertiivinen välttäminen tarkoittaa sitä, että tietää milloin on turha jatkaa oman asiansa esittämistä tilanteessa, joka ei johda mihinkään. Olennaista tässä on ymmärtää se, että asian voi ratkaista hyvin ilman konfliktiakin. Moni voi kokea, että ikävissä tilanteissa täytyy taistella tai puolustautua, muuten on kynnysmatto. Fox mainitsee kuitenkin, etteivät sotakenraalitkaan osallistu kaikkiin taisteluihin, sillä heidän tarkoituksenaan on voittaa koko sota, ei yksittäistä taistelua. Kyse on siis laajemmasta strategiasta, jonka tarkoituksena on parantaa sinun kokonaisvaltaista hyvinvointiasi. Toinen ymmärrettävä asia on se, että rauhallinen asiasi ilmaiseminen riittää, eikä se ole kynnysmattoilua.

Rentoutuminen kierroksia nostattavissa tilanteissa on tärkeää, sillä kun kierrokset alkavat nousta, ajatukset ja harkinta eivät toimi selvimmin. Etsi itsellesi sopivimmat keinot rauhoittua. Fox puhuu videollaan rauhoittavista sanoista, joita voit hokea itsellesi, toisaalta voit myös keskittyä esimerkiksi muihin aisteihisi (havannoi värejä, tunnustele tekstuureja, nappaa jokin tulinen karkki suuhusi, hae kuppi teetä, tee jotain taidetta). Muut aistit voivat viedät terän pahimmilta kierroksilta. Rauhoittumistekniikan ei siis tarvitse olla pelkästään mielessä kuviteltu asia, se voi olla myös konkreettista huomion keskittämistä johonkin aistiin.

Kognitiivinen uudelleenmuotoilu tarkoittaa sitä, että sanoitat ja tulkitset itsellesi asioita eri tavalla. Sano itsellesi, että tyypillinen reagointimallisi ei tuo haluttua lopputulosta, eikä johda mihinkään. Tyypillinen reagointitapasi tuottaa ainoastaan lyhytaikaisen hyvän olon toimiessa samalla kokonaisvaltaisen hyvinvointisi heikentäjänä.

Ympäristön vaihtaminen on joskus välttämätöntä tai ainakin hyvin hyödyllistä. Ei ole välttämättä helppoa hyväksyä, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Jos ympäristö pakottaa sinua totuttuun rooliisi, elämäsi käy hyvin ahtaaksi, jos mikään ei muutu. Toinen vaikeasti hyväksyttävä asia on myös se, että jos muuttumisesi myötä muut ihmiset lähtevät pois elämästäsi, heidän on hyvä antaa lähteä. He eivät silloin pystyisi elämään uuden minäsi kanssa, jolloin on parempi, että he päättävät itse lähteä. Tämä voi olla rankkaa ja tuntua siltä, että joutuu aloittamaan koko elämänsä alusta, mutta se on välttämätöntä.

Ajoittaminen on myös asia, johon voi kiinnittää huomiota. Kun tunnistat itsessäsi ne hetket, jolloin olet helpommin triggeröityvä (esimerkiksi väsyneenä, nälkäisenä, jonkin tietyn asian seurauksena), voit ajoittaa merkittävien asioiden tekemiset johonkin muuhun ajankohtaan. On hyvä oppia tunnistamaan itsestään ja omasta kehostaan milloin ei jaksa tai milloin on liian kuormittunut.



Neiti Kettu

Kommentit