Narsistisen suhteen jälkeen: Mitä tarkoittaa siirtyminen uhrista selviytyjäksi?
Meredith Miller kuvaa kirjassaan The Journey - A roadmap for self-healing after narcissistic abuse toipumisen prosessia kolmen vaiheen kautta. Kaikille teille, jotka olette pitäneet Meredithin videoista (ja muillekin), suosittelen tätä kirjaa lämpimästi. Koska se ei ole ensisijaisesti tieteellinen, se on muodoltaan hyvin lämmin ja validoiva, ja puhuttelee lukijaa henkilökohtaisesti. Kirja kuvaa pitkälti Meredithin omia ajatuksia, ja joitakin hänen kokeilemiaan asioita, kuten psykedeelien käyttöä toipumisen apuna en suosittele (niissä on suuret riskit), mutta perusasia, eli narsistisesta suhteesta toipuminen, on korvaamattoman arvokasta tietoa.
Ensimmäinen vaihe on uhri-vaihe, jonka alkua värittää täysi kieltäminen ja sokeus koetulle väkivallalle, itsesyytökset ja jumissa oleminen. Siinä vaiheessa, kun uhri alkaa pikku hiljaa huomata, että ehkä jokin onkin vialla, hän alkaa liikkua vaiheessa eteenpäin. Uhrivaiheessa traumasidos on kuitenkin yhä hyvin vahva, ja uhri voi joka toinen sekunti ymmärtää tulleensa kaltoinkohdelluksi ja joka toinen sekunti minimoida ja kieltää sen. Syyllisyyden ja velvollisuuden tunteet voivat olla niin vahvoja, että takaisin palaaminen tuntuu helpommalta kuin uuden aloittaminen ja iratutuminen. Uhrivaiheessa asiat tuntuvat vain tapahtuvan itselle, eikä niille voi mitään. Tilanteeseen alistuminen tuntuu paljon helpommalta, mutta samalla heräävä ymmärrys väkivallan merkityksestä aiheuttaa valtavaa tuskaa ja/tai vihaa. Tuskan tunteiden turruttaminen helpottaisi hetkessä elämistä, mutta viha voi kuitenkin tuntua pursuavan yli, vaikka kuinka yrittäisi palata takaisin. Uhrivaiheen tunteet ovat ristiriitaisia ja vuorotellen voimakkaita tai turtuneita.
Ensimmäisessä vaiheessa Meredith kuvaa tärkeimmäksi perusturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista huolehtimisen. Tällöin on aika hoivata itseään ja asettaa perustavanlaatuisimmat karkeat rajat itseään suojelemaan. Vasta sen jälkeen on mahdollista käsitellä traumamuistoja. Tämä ajatus on löydettävissä trauman hoidon perusteista: jos henkilö ei kykene rauhoittamaan itseään, ei voida lähteä vielä tarkastelemaan itse traumaa. Perusturvallisuuden luominen voi viedä kauankin aikaa. Anna itsellesi lupa käyttää aikaa ja resursseja itseesi. Tee asioita, joista pidät (tai joista olet pitänyt, jos nyt koet ettet enää tunne mitään). Itsestään huolehtiminen hoivaa mieltä ja sen haavoja, mutta myös luo pikku hiljaa kokemusta itsensä arvostamisesta. Vaikka narsisti ei arvostanut sinua, sinä voit itse arvostaa itseäsi (vaikkei se helppoa heti olisikaan). Uhrin on vielä vaikea ymmärtää, ettei hän itse aiheuttanut tai ansainnut kokemaansa väkivaltaa. Tässä vaiheessa on tärkeää hokea itselleen kuin mantraa, että ei ansainnut saamaansa kohtelua. "There's no excuse for abuse!"
Ensimmäisessä vaiheessa on myös tärkeää irrottautua fyysisesti narsistista niin paljon kuin mahdollista (traumasidos kestää vielä, mutta fyysinen irtautuminen on olennaista ennen sen hellittämistä). Jos ainut mahdollisuus irrottautua fyysisesti on viettää enemmän aikaa ilman häntä, tee edes se. Fyysisestä irrottautumisesta seuraa kuitenkin samalla myös se, että koska olet etäämmällä väkivallasta, traumasidoksen läheisyyden ("rakkauden" ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Määrittele rakkaus uudelleen) tunteet alkavat voimistua. Tämän vuoksi on tärkeää, että kokoat listan tai pidät lähettyvilläsi todistusaineistoa (esim. viestejä, tarinoita tapahtuneista asioista), joiden avulla voit säännöllisesti palauttaa mieleesi, että väkivalta oli totta.
Meredith esittää yhden selkeän merkin, joka hänen mielestään kuvaa sitä, milloin on valmis siirtymään uhrista selviytyjäksi. Tämä merkki on se, että
Tätä oivallusta ei tarvitse pakottaa, vaan se tapahtuu ajallaan, kun on sille valmis. Narsistisen suhteen jälkeen ei voi odottaakaan, että kykenisi siihen aivan heti. Se ei välttämättä myöskään tapahdu yhdessä hetkessä, vaan se vahvistuu pikku hiljaa. Tärkeää on kuitenkin toteuttaa ensimmäisen vaiheen itsensä huolehtimiseen liittyviä asioita ja perustavanlaatuisimpien rajojen asettamisen opettelua, sillä ne mahdollistavat tämän oivalluksen syntymisen.
Selviytyjä ei ole enää avuton uhri, jolle asiat tapahtuvat, vaan hän selviytyy eteenpäin olosuhteista huolimatta. Hän on alkanut ymmärtämään olevansa arvokas ihmisenä, ja että hänellä on oikeus vaatia ihmisoikeuksia. Hän on myös motivoitunut huolehtimaan itsestään (uhrivaiheessa voi vielä joutua pakottamaan itsensä siihen) ja etsii aktiivisesti tapoja, joilla toipua. Tässä vaiheessa selviytyjä voi kiinnostua myös siitä, miksi hän jäi narsistiseen suhteeseen niin pitkäksi aikaa, ja voi löytää aiemmasta elämästään haavoittuvuuksia, jotka ovat voineet altistaa häntä luopumaan rajoistaan. Vaikeiden traumojen, esimerkiksi lapsuuden traumojen käsittely, tulee aktiiviseksi tässä vaiheessa. Selviytyjä ymmärtää, että vaikka kaltoinkohtelu ei ollut millään tavalla hänen syynsä, hänellä on kuitenkin haavoja ja heikkoja rajoja, jotka tarvitsevat käsittelemistä. Tunteet ovat yhä vaihtelevia ja voimakkaita, mutta tulevaisuuden suunta on jo selkeämpi - kohti uutta tasapainoa.
Selviytyjällä on jo jossain määrin rohkeutta kertoa oma tarinansa, mutta ymmärtämättömien ihmisten kommentit voivat yhä aiheuttaa suurta vihaa. Selviytyjä on juuri löytänyt uuden alun ja saanut alustavasti kiinni uudesta tasapainosta, ja ymmärtämättömien ihmisten vanhaan todellisuuteen palauttavat kommentit voivat tuntua uhkaavilta. Tämän vaiheen tarkoitus on vahvistaa ja vakauttaa uusi tasapaino omassa elämässä, ja siksi tässä vaiheessa selviytyjän on tärkeää keskittyä itseensä ja löytää ympärilleen ihmisiä, jotka tukevat hänen uutta tasapainoaan.
Selviytyjävaiheen tuloksena traumasidos vihdoin hajoaa ja selviytyjä on valmis siirtymään uutena ihmisenä takaisin muiden ihmisten keskelle (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Mitä tarkoittaa siirtyminen selviytyjästä kukoistajaksi?). Maailma ei (valitettavasti) ole muuttunut, mutta nyt kukoistajaksi kehittyneellä selviytyjällä on paremmat valmiudet elää vaikeissakin tilanteissa ja jakaa oppimiaan asioita yhteiseksi hyväksi. Kukoistajavaiheeseen siirtyminen voi ja saa kestää kauankin, niin kauan kuin itse kokee tarpeelliseksi. Meredith mainitsee videoillaan, että kaikki eivät välttämättä siirry sinne asti, ja sekin on ok, mutta hän kuitenkin suosittelee ottamaan riskin jossain vaiheessa
Neiti Kettu
Ensimmäinen vaihe on uhri-vaihe, jonka alkua värittää täysi kieltäminen ja sokeus koetulle väkivallalle, itsesyytökset ja jumissa oleminen. Siinä vaiheessa, kun uhri alkaa pikku hiljaa huomata, että ehkä jokin onkin vialla, hän alkaa liikkua vaiheessa eteenpäin. Uhrivaiheessa traumasidos on kuitenkin yhä hyvin vahva, ja uhri voi joka toinen sekunti ymmärtää tulleensa kaltoinkohdelluksi ja joka toinen sekunti minimoida ja kieltää sen. Syyllisyyden ja velvollisuuden tunteet voivat olla niin vahvoja, että takaisin palaaminen tuntuu helpommalta kuin uuden aloittaminen ja iratutuminen. Uhrivaiheessa asiat tuntuvat vain tapahtuvan itselle, eikä niille voi mitään. Tilanteeseen alistuminen tuntuu paljon helpommalta, mutta samalla heräävä ymmärrys väkivallan merkityksestä aiheuttaa valtavaa tuskaa ja/tai vihaa. Tuskan tunteiden turruttaminen helpottaisi hetkessä elämistä, mutta viha voi kuitenkin tuntua pursuavan yli, vaikka kuinka yrittäisi palata takaisin. Uhrivaiheen tunteet ovat ristiriitaisia ja vuorotellen voimakkaita tai turtuneita.
Ensimmäisessä vaiheessa Meredith kuvaa tärkeimmäksi perusturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista huolehtimisen. Tällöin on aika hoivata itseään ja asettaa perustavanlaatuisimmat karkeat rajat itseään suojelemaan. Vasta sen jälkeen on mahdollista käsitellä traumamuistoja. Tämä ajatus on löydettävissä trauman hoidon perusteista: jos henkilö ei kykene rauhoittamaan itseään, ei voida lähteä vielä tarkastelemaan itse traumaa. Perusturvallisuuden luominen voi viedä kauankin aikaa. Anna itsellesi lupa käyttää aikaa ja resursseja itseesi. Tee asioita, joista pidät (tai joista olet pitänyt, jos nyt koet ettet enää tunne mitään). Itsestään huolehtiminen hoivaa mieltä ja sen haavoja, mutta myös luo pikku hiljaa kokemusta itsensä arvostamisesta. Vaikka narsisti ei arvostanut sinua, sinä voit itse arvostaa itseäsi (vaikkei se helppoa heti olisikaan). Uhrin on vielä vaikea ymmärtää, ettei hän itse aiheuttanut tai ansainnut kokemaansa väkivaltaa. Tässä vaiheessa on tärkeää hokea itselleen kuin mantraa, että ei ansainnut saamaansa kohtelua. "There's no excuse for abuse!"
Ensimmäisessä vaiheessa on myös tärkeää irrottautua fyysisesti narsistista niin paljon kuin mahdollista (traumasidos kestää vielä, mutta fyysinen irtautuminen on olennaista ennen sen hellittämistä). Jos ainut mahdollisuus irrottautua fyysisesti on viettää enemmän aikaa ilman häntä, tee edes se. Fyysisestä irrottautumisesta seuraa kuitenkin samalla myös se, että koska olet etäämmällä väkivallasta, traumasidoksen läheisyyden ("rakkauden" ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Määrittele rakkaus uudelleen) tunteet alkavat voimistua. Tämän vuoksi on tärkeää, että kokoat listan tai pidät lähettyvilläsi todistusaineistoa (esim. viestejä, tarinoita tapahtuneista asioista), joiden avulla voit säännöllisesti palauttaa mieleesi, että väkivalta oli totta.
Meredith esittää yhden selkeän merkin, joka hänen mielestään kuvaa sitä, milloin on valmis siirtymään uhrista selviytyjäksi. Tämä merkki on se, että
on valmis ottamaan 100% vastuun omasta elämästään ja ymmärtää, että voi omilla valinnoillaan rakentaa elämäänsä ja mennä eteenpäin.
Tätä oivallusta ei tarvitse pakottaa, vaan se tapahtuu ajallaan, kun on sille valmis. Narsistisen suhteen jälkeen ei voi odottaakaan, että kykenisi siihen aivan heti. Se ei välttämättä myöskään tapahdu yhdessä hetkessä, vaan se vahvistuu pikku hiljaa. Tärkeää on kuitenkin toteuttaa ensimmäisen vaiheen itsensä huolehtimiseen liittyviä asioita ja perustavanlaatuisimpien rajojen asettamisen opettelua, sillä ne mahdollistavat tämän oivalluksen syntymisen.
Selviytyjä ei ole enää avuton uhri, jolle asiat tapahtuvat, vaan hän selviytyy eteenpäin olosuhteista huolimatta. Hän on alkanut ymmärtämään olevansa arvokas ihmisenä, ja että hänellä on oikeus vaatia ihmisoikeuksia. Hän on myös motivoitunut huolehtimaan itsestään (uhrivaiheessa voi vielä joutua pakottamaan itsensä siihen) ja etsii aktiivisesti tapoja, joilla toipua. Tässä vaiheessa selviytyjä voi kiinnostua myös siitä, miksi hän jäi narsistiseen suhteeseen niin pitkäksi aikaa, ja voi löytää aiemmasta elämästään haavoittuvuuksia, jotka ovat voineet altistaa häntä luopumaan rajoistaan. Vaikeiden traumojen, esimerkiksi lapsuuden traumojen käsittely, tulee aktiiviseksi tässä vaiheessa. Selviytyjä ymmärtää, että vaikka kaltoinkohtelu ei ollut millään tavalla hänen syynsä, hänellä on kuitenkin haavoja ja heikkoja rajoja, jotka tarvitsevat käsittelemistä. Tunteet ovat yhä vaihtelevia ja voimakkaita, mutta tulevaisuuden suunta on jo selkeämpi - kohti uutta tasapainoa.
Selviytyjällä on jo jossain määrin rohkeutta kertoa oma tarinansa, mutta ymmärtämättömien ihmisten kommentit voivat yhä aiheuttaa suurta vihaa. Selviytyjä on juuri löytänyt uuden alun ja saanut alustavasti kiinni uudesta tasapainosta, ja ymmärtämättömien ihmisten vanhaan todellisuuteen palauttavat kommentit voivat tuntua uhkaavilta. Tämän vaiheen tarkoitus on vahvistaa ja vakauttaa uusi tasapaino omassa elämässä, ja siksi tässä vaiheessa selviytyjän on tärkeää keskittyä itseensä ja löytää ympärilleen ihmisiä, jotka tukevat hänen uutta tasapainoaan.
Selviytyjävaiheen tuloksena traumasidos vihdoin hajoaa ja selviytyjä on valmis siirtymään uutena ihmisenä takaisin muiden ihmisten keskelle (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Mitä tarkoittaa siirtyminen selviytyjästä kukoistajaksi?). Maailma ei (valitettavasti) ole muuttunut, mutta nyt kukoistajaksi kehittyneellä selviytyjällä on paremmat valmiudet elää vaikeissakin tilanteissa ja jakaa oppimiaan asioita yhteiseksi hyväksi. Kukoistajavaiheeseen siirtyminen voi ja saa kestää kauankin, niin kauan kuin itse kokee tarpeelliseksi. Meredith mainitsee videoillaan, että kaikki eivät välttämättä siirry sinne asti, ja sekin on ok, mutta hän kuitenkin suosittelee ottamaan riskin jossain vaiheessa
Neiti Kettu
Kommentit
Lähetä kommentti