Ketunhäntä kainalossa

Käsittelin kahdessa aiemmassa kirjoituksessa rajoja kohtaan tulevan uhan ja heikkojen rajojen tunnistamista (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot ) ja omien rajojen luomista/löytämistä (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Minkälaiset minun rajani ovat? ). Käsittelen tässä kolmannessa kirjoituksessa rajojen ylläpitämistä ja sitä, miten pitää niistä kiinni. Tämä ei välttämättä ole aivan yksinkertainen tehtävä, vaikka siltä kuulostaisikin. Rajojensa venyttämiseen tottuneelle ihmiselle rajojen asettaminen on pitkä prosessi, joka tapahtuu pienin askelin. Rajojen asettamista ja ylläpitämistä voi harjoitella joka päivä. Alussa on esimerkiksi ok keksiä tekosyitä sille, miksei suostu johonkin asiaan. "Minun pitää sitä ja tätä, en voi", vaikka se ei olekaan se oikea syy. Ei tarvitse heti kyetä asettamaan sitä haavoittuvaista ja aitoa oikeaa syytä esille. Kun prosessissa menee eteenpäin ja rajat vahvistuvat, alkaa tuntua luonno...

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin rajoja kohtaan tulevan uhan ja heikkojen rajojen tunnistamista (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot ). On kuitenkin tärkeää ylipäänsä tietää, minkälaiset omat rajat ovat, ja narsistisen suhteen jälkeen tätä tietoa ei yleensä kovin selkeänä mielessä ole. Kun olet oppinut tunnistamaan uhan tunteen rajoja kohtaan, voit sitä kautta tunnistaa osan rajoistasi. Tämä on kuitenkin varsin passiivinen tapa tarkastella omia rajojaan, ikään kuin ne olisivat jotenkin ennalta määrättyjä ja sinun pitäisi vain löytää ne. Ei, sen sijaan rajat ovat ensisijaisesti sinun määrittelemiäsi . Voit päättää ne itse. Tämän vuoksi rajojesi löytäminen vaatii aktiivista tarkastelua ja oman itsesi löytämistä. Opaskirjaksi tähän prosessiin mukaan suosittelen Adelyn Birchin kirjaa Boundaries After A Pathological Relationship . Pohjaan osan kirjoitukseni jutuista myös tähän kirjaan. Mitä rajat ovat? Rajat ovat tapa, jo...

Narsistisessa suhteessa eläminen on käytännössä jatkuvaa rajojen venymistä ja rikkomista. Siitä on muodostunut normaali tapa elää ja toimia, jolloin ei enää välttämättä osaa edes huomata, milloin joku pyrkii venyttämään ja rikkomaan rajojasi. Silmien avautumisen jälkeen joudut konkreettisesti opettelemaan mitä rajat tarkoittavat, miltä tuntuu silloin, kun rajat ovat uhattuna, ja miten pitää rajoja yllä. Tämä aihe on niin suuri, että jaan sen useampaan kirjoitukseen. Aloitan ensin kysymyksellä siitä, miten voi tunnistaa uhan rajoja kohtaan tai heikot/olemattomat rajat. Rajat ovat asia, joiden moni olettaa olevan itsestäänselviä, mutta ne eivät lopulta ole. Varsinkin narsistisen suhteen jälkeen ne ovat epäselviössä, mutta käytännössä harva ns. tavallinenkaan ihminen on tarkemmin miettinyt rajojaan. Moni vain elää eteenpäin elämäänsä, ja pysähtyy miettimään asioita vasta törmättyään tilanteeseen, jossa joutuu manipuloiduksi tai muuten rajattomaksi. Usein vasta kokemukset (ja kokemusten ...

Empatiaan käsitteenä liittyy monia asioita, joita joutuu pohtimaan törmättyään vakavasti narsistiseen ihmiseen. Tavallisesti empatia toimii ilman, että sitä tarvitsee kummemmin pohtia tai ajatella, sillä ihmiset tuntevat sosiaalisen elämän perussäännöt. Narsistin kanssa mikään ei kuitenkaan toimi samalla tavalla. Tämä on aihe, jota olen viime vuosina pohtinut paljon ja miettinyt mihin kaikkeen se liittyy. Richard Grannon on juuri tehnyt hyvän videon aiheeseen liittyen ja halusin linkittää sen tänne, kuin myös kirjoittaa lisää aiheesta. Empatia itsessään tarkoittaa kykyä ymmärtää ja tuntea samaa, mitä toinen ihminen sisällään kokee. Järkitasoista ymmärtämistä kutsutaan kognitiiviseksi empatiaksi ja saman tunteen kokemista emotionaaliseksi empatiaksi . Hyvä esimerkki näiden kahden vertaamiseksi on verrata keskenään autismia ja psykopatiaa. Autismiin liittyy merkittäviä vaikeuksia kognitiivisessa empatiassa, eli autistisella ihmisellä on vaikeuksia tulkita toisen ihmisen eleitä, ilme...

Tämä on niin havainnollistava jaottelu, että halusin nostaa sen esille. Susan Forward ja Donna Frazier kirjoittavat kirjassaan Emotional Blackmail: When the people in your life use fear, obligation and guilt to manipulate you emotionaalisesta kiristyksestä. He esittelevät neljä emotionaalisen kiristäjän tyyppiä, jotka ovat: rankaisija, itsensä rankaisija, kärsijä ja härnääjä. Rankaisija uhkailee joko suorasti tai epäsuorasti, jotta kohde tietäisi, että jotakin kamalaa tapahtuu, jos tämä ei tee niin kuin kiristäjä tahtoo. Hän voi uhata kylmällä kaudella, erolla, taloudellisella tuholla, lasten tapaamisoikeuksilla, väkivallalla tai muulla kohdetta vahingoittavalla asialla. Itsensä rankaisija uhkaa vahingoittavansa itseään, jos kohde ei tee niin kuin hän haluaa. Hän voi uhata oman elämänsä tuhoamisella, yrittämisen lopettamisella esim. koulussa, työelämässä tai sosiaalisessa kontekstissa, itsemurhalla tai muulla kohteessa syyllisyyttä tai velvollisuutta herättävällä asialla. Kärs...