Narsistisen suhteen jälkeen: Miten pitää rajoja yllä?
Käsittelin kahdessa aiemmassa kirjoituksessa rajoja kohtaan tulevan uhan ja heikkojen rajojen tunnistamista (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista, milloin rajojasi uhataan ja milloin rajasi ovat heikot) ja omien rajojen luomista/löytämistä (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Minkälaiset minun rajani ovat?). Käsittelen tässä kolmannessa kirjoituksessa rajojen ylläpitämistä ja sitä, miten pitää niistä kiinni. Tämä ei välttämättä ole aivan yksinkertainen tehtävä, vaikka siltä kuulostaisikin.
Rajojensa venyttämiseen tottuneelle ihmiselle rajojen asettaminen on pitkä prosessi, joka tapahtuu pienin askelin. Rajojen asettamista ja ylläpitämistä voi harjoitella joka päivä. Alussa on esimerkiksi ok keksiä tekosyitä sille, miksei suostu johonkin asiaan. "Minun pitää sitä ja tätä, en voi", vaikka se ei olekaan se oikea syy. Ei tarvitse heti kyetä asettamaan sitä haavoittuvaista ja aitoa oikeaa syytä esille. Kun prosessissa menee eteenpäin ja rajat vahvistuvat, alkaa tuntua luonnollisemmalta ja vähemmän syylliseltä sanoa se oikea syy (esim. "en tällä hetkellä jaksa" tai "tarvitsen aikaa itselleni" tms.).
Rajojen asettamista harjoitellessa törmää usein JADEen, eli oikeuttaa (justify), perustella (argue), puolustella (defend) ja selittää (explain) -sanarimpsuun. Tuntuu, että tarvitsee selittää, puolustaa, perustella ja oikeuttaa miksi sinulla on jokin raja ja miksi haluat pitää siitä kiinni. Tämä tunne on jäämiä siitä, että et koe omaavasi oikeutta rajoihin. Koet, että sinulla täytyy olla jokin tosi hyvä selitys, puolustus, perustelu tai oikeutus, ja vasta sitten sinulla on lupa asettaa raja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rajojen asettaminen on jokaisen ihmisoikeus. Saat aivan itse päättää, mitkä rajasi ovat, eikä sinun tarvitse sen kummemmin selitellä miksi esimerkiksi sanot ei (jos koet, että tilanteessa on ystävällistä antaa jokin selitys, voit toki tehdä niin, mutta tarkkaile, ettei kyse ole pakonomaisesta tarpeesta selitellä). Sinun ei myöskään tarvitse selitellä tai oikeuttaa ajatuksiasi ja mielipiteitäsi. Niihin sinulla on oikeus, mutta muista samalla, että muut voivat olla kanssasi eri mieltä. Narsistisessa suhteessa on turvallisempaa olla samaa mieltä kaikessa, jolloin voit kokea yhä jäämiä siitä pelosta, että helvetti on irti jos muut eivät ole kanssasi samaa mieltä. Tämä voi ilmetä irtautumisen jälkeen omista ajatuksista luopumisen ohella myös tarpeena saada muut käännytettyä puolellesi tarpeeksi hyvillä perusteluilla. On hyvä ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät muuta mielipiteitään edes faktan edessä, ja heillä oikeastaan on siihen oikeus. Rajojen harjoittelun kautta pystyt irrottamaan itsesi erilliseksi ihmiseksi myös niin, että muiden ihmisten (oudotkin) mielipiteet eivät enää murenna tasapainoasi ja voit antaa heidän pitää omat ajatuksensa sellaisina kuin ne ovat.
Kunnioittava kohteleminen tarkoittaa sitä, että toisen ihmisen itse päättämiä rajoja kunnioitetaan silloin, kun ollaan hänen kanssaan tekemisissä. Toinen voi päättää, onko hän kanssasi tekemisissä vai ei, mutta jos hän on kanssasi tekemisissä, hänen kuuluu kunnioittaa rajojasi. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan automaattisesti kunnioita rajojasi, ja siksi niitä täytyy myös pitää yllä. Useimmille ihmisille riittää se, että kerrot heille rajasi ja tilanteesta riippuen tunteesi asiaan liittyen. Kun kerrot heille, he tietävät mikä on sinulle ok ja mikä ei, ja he osaavat silloin kunnioittaa rajojasi. Joskus toinen voi olla omissa tunnepuuskissaan niin, että joudut muistuttamaan häntä rajoistasi. Vähintään tunnepuuskan laannuttua rajojasi kunnioittava ihminen ymmärtää ylilyöntinsä ja pyytää anteeksi, jos tilanne sitä vaatii.
Voit joskus olla myös itse tunnepuuskassa ja vetää överiksi rajojesi puolustamisen kanssa. Tämä on normaalia ja ymmärrettävää harjoitteluvaiheessa, ja varsinkin silloin, kun traumatriggerit saavat samaan aikaan aikaiseksi flashbackejä. Suhtaudu tällöin itseesi lempeydellä ja ymmärrä, että reaktiosi oli ymmärrettävä puolustautumisreaktio, joka kuitenkin oli tilanteeseen nähden väärin suhteutettu. Olet kuitenkin kokenut asioita, joiden pohjalta kyseinen reaktio oli hyvin ymmärrettävä ja näissä tilanteissa oikea. Pienin askelin pystyt käsittelemään triggereitäsi enemmän ja enemmän niin, että ne vaikuttavat käyttäytymiseesi vähemmän ja vähemmän.
Valtavin triggeri on myös samalla se valtavin haaste rajojesi kannalta, nimittäin ne vaikeat ihmiset, jotka eivät kunnioita rajojasi. Tämä itsessään on narsistisen suhteen jälkeen valtava triggeri, koska se tuo traumasi pintaan, mutta samalla se on myös se hetki, jolloin rajojasi oikeasti testataan. Suurimman osan ihmisistä kanssa et joudu pitämään rajojasi yllä samalla tavalla, jolloin selviät heikommillakin rajoilla. Vaikeiden ihmisten kanssa kuitenkin juuri tarvitset rajojasi enemmän kuin koskaan.
Ihmiset voivat pyrkiä ylittämään rajojasi monilla eri tavoilla. Helpoimmin tunnistettava näistä on joustamattomuus tai välinpitämättömyys, eli se, ettei ihminen suostu noudattamaan/muista noudattaa asettamaasi rajaa. Nämä tilanteet ovat todennäköisesti myös helposti triggeröiviä. Voit ajautua tilanteesen, jossa mietit mitä nyt, ja voit kokea olosi kädettömäksi. Koet olosi loukatuksi, mutta et koe pystyväsi tekemään asialle mitään. Tämä kyvyttömyyden kokemus on flashback (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Miten selvitä flashbackeistä), jossa singahdat takaisin traumahetkeen, jossa koit olosi avuttomaksi. Se ei siis kuvaa nykyhetkeä, vaan olotilaasi trauman hetkellä. Rajojen ylläpitämisen harjoittelun ohella on siis tärkeää myös samanaikaisesti työskennellä flashbackien kanssa. Muita mahdollisia flashback-kokemuksia voivat olla esimerkiksi suunnaton viha, pidättelemätön aggressiivisuus, tarve kadota maan alle, ajatusten puuroutuminen ja hämärtyminen, tarve lähteä pois ja jättää asiat sikseen, automaattinen tarve miellyttää ja etsiä hyväksyntää. Myös muunlaiset kokemukset ovat mahdollisia, sillä jokainen kokemus on yksilöllinen. Flashback yleensä ehdottaa tilanteeseen nähden epäsuhtaista käyttäytymisimpulssia, eli ensimmäinen reaktiosi ei välttämättä ole se realistinen ja paras mahdollinen.
Sen jälkeen kun alat tunnistaa omat flashback-reaktiosi, alat paremmin huomata niiden alta konkreettisesti tapahtuneen tilanteen. Jo tämä voi helpottaa monissa tilanteissa pystyvyyden kokemusta ja mielesi voi helpostikin tietää, mitä tehdä. Jos esimerkiksi ennen flashback-reaktiosi sokeutti sinut niin, että koit tarvetta miellyttää rajojasi rikkovaa ihmistä, et konkreettisen tilanteen näkiessäsi enää välttämättä koe minkäänlaista halua siihen suuntaan. Konkreettisen tilanteen näkeminen vapauttaa enemmän kuin uskotkaan, mutta sen lisäksi voi joutua olemaan jämäkkä. Adelyn Birch mainitsee kirjassaan Boundaries After A Pathological Relationship, että rajojen ylläpitämisessä olennaista on seurausten asettaminen. Jos toinen ihminen jatkuvasti sivuuttaa rajojasi, niistä muistuttaminen alkaa menettää merkitystään. Voit hokea vaikka ikuisesti, että et halua hänen tekevän jotakin, mutta ilman seurauksia sanat ovat tyhjiä. Vältä myös tyhjiä uhkauksia, älä sano tekeväsi jotakin, jota et kuitenkaan oikeasti ole valmis tekemään. Asetetun seurauksen täytyy olla sellainen, jonka olet valmis toteuttamaan. Et esimerkiksi odota aina myöhässä olevaa ystävää yli tietyn ajan, tai et lainaa tutulle, joka ei palauta lainojaan takaisin. Seurauksen tarkoituksena ei ole rankaista rajan rikkojaa, vaan ainoastaan ylläpitää rajojasi. Myöhästelevän ystävän odottamisesta luopuminen ei ole rangaistus, vaan järjestely, jonka avulla sovitut asiat voidaan aloittaa ajoissa niiden seurassa, jotka ovat paikalla, tai ei ollenkaan. Seurauksen on siis hyvä olla mittakaavassa koetun rajanylityksen ja haitan kanssa. Vaativimpia seurausten asettamisia ovat ne tilanteet, joissa sinun on oman hyvinvointisi vuoksi lopetettava jokin ihmissuhde. Näissä joudut kosketuksiin myös omien toiveidesi kanssa ja joudut hyväksymään sen, ettei tämä suhde ollut sellainen kuin halusit sen olevan.
Hienovaraisemmin havaittavissa ovat erilaiset manipuloinnin muodot. Manipuloija pyrkii saamaan sinut kokemaan, että sinun on pakko venyttää rajojasi, joko velvollisuudesta, syyllisyydestä tai pelosta, tai että sinä haluatkin oikeasti venyttää niitä. Yksi manipuloinnin muoto on viettely (ks. Tunnista manipulointi!) tai härnääminen (ks. Neljä emotionaalisen kiristyksen muotoa), jossa manipuloija antaa ymmärtää, että kun vapaaehtoisesti luovut rajoistasi, sinulle on luvassa jotakin hienoa. Äärimmillään manipuloija voi pyrkiä vaikuttamaan ajatuksiisi ja uskomuksiisi niin, ettet enää pidä rajanrikkomusta merkityksellisenä asiana. Hän voi esimerkiksi vedota sääliin (hän ei voi itselleen mitään, hän on avuton, jotenkin sinun sormien välistä katsovaa ymmärrystäsi tarvitseva), vertailuun (kukaan muukaan ei pidä tällaista rajaa), syyllisyyteen (sinä aiheutit itse sen, että hän on nyt rikkomassa rajojasi, tai sinun asettamiesi rajojen takia hän nyt kärsii) tai asioiden päälaelleen kääntämiseen (onkin jostain syystä todella hienoa, hyödyllistä tai järkevää olla pitämättä tällaista rajaa, kun taas rajan pitämisestä seuraakin jotakin harmia ja suurta haittaa). Pysy tiukasti omassa todellisuudessasi ja hae tarvittaessa vahvistusta sille keskustelemalla tilannettasi ymmärtävien ihmisten kanssa. On ymmärrettävää, että pää menee pyörälle taitavasti manipuloivien ihmisten kanssa, ja joskus jokin manipulointi jää huomaamatta. Tietoisuus kuitenkin aina auttaa, joten ota selvää erilaisista manipuloinnin muodoista. Manipuloivien ihmisten kanssa voit asettaa samat seuraukset kuin välinpitämättömienkin ihmisten kanssa.
Jotta voisit pitää rajojasi yllä, älä vertaile itseäsi muihin! Omat rajasi ovat vain sinun omasi ja henkilökohtaisten tarpeidesi pohjalta muodostettuja. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka toimivat epäterveesti joko heikkojen rajojen takia tai manipuloituina. Jos työkaverisi tekee 10 tunnin työpäiviä saavuttaakseen hänen edessään heilutettua porkkanaa, tämä ei tarkoita, että sinun täytyisi tehdä niin. Harrasta itsetutkistelua niinä hetkinä, jolloin koet painostusta rajoista luopumiseen. Miksi ja mistä tämä tunne kumpuaa? Kun opit tuntemaan itsesi, myös rajojen ylläpito on helpompaa.
Neiti Kettu
Rajojensa venyttämiseen tottuneelle ihmiselle rajojen asettaminen on pitkä prosessi, joka tapahtuu pienin askelin. Rajojen asettamista ja ylläpitämistä voi harjoitella joka päivä. Alussa on esimerkiksi ok keksiä tekosyitä sille, miksei suostu johonkin asiaan. "Minun pitää sitä ja tätä, en voi", vaikka se ei olekaan se oikea syy. Ei tarvitse heti kyetä asettamaan sitä haavoittuvaista ja aitoa oikeaa syytä esille. Kun prosessissa menee eteenpäin ja rajat vahvistuvat, alkaa tuntua luonnollisemmalta ja vähemmän syylliseltä sanoa se oikea syy (esim. "en tällä hetkellä jaksa" tai "tarvitsen aikaa itselleni" tms.).
Rajojen asettamista harjoitellessa törmää usein JADEen, eli oikeuttaa (justify), perustella (argue), puolustella (defend) ja selittää (explain) -sanarimpsuun. Tuntuu, että tarvitsee selittää, puolustaa, perustella ja oikeuttaa miksi sinulla on jokin raja ja miksi haluat pitää siitä kiinni. Tämä tunne on jäämiä siitä, että et koe omaavasi oikeutta rajoihin. Koet, että sinulla täytyy olla jokin tosi hyvä selitys, puolustus, perustelu tai oikeutus, ja vasta sitten sinulla on lupa asettaa raja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rajojen asettaminen on jokaisen ihmisoikeus. Saat aivan itse päättää, mitkä rajasi ovat, eikä sinun tarvitse sen kummemmin selitellä miksi esimerkiksi sanot ei (jos koet, että tilanteessa on ystävällistä antaa jokin selitys, voit toki tehdä niin, mutta tarkkaile, ettei kyse ole pakonomaisesta tarpeesta selitellä). Sinun ei myöskään tarvitse selitellä tai oikeuttaa ajatuksiasi ja mielipiteitäsi. Niihin sinulla on oikeus, mutta muista samalla, että muut voivat olla kanssasi eri mieltä. Narsistisessa suhteessa on turvallisempaa olla samaa mieltä kaikessa, jolloin voit kokea yhä jäämiä siitä pelosta, että helvetti on irti jos muut eivät ole kanssasi samaa mieltä. Tämä voi ilmetä irtautumisen jälkeen omista ajatuksista luopumisen ohella myös tarpeena saada muut käännytettyä puolellesi tarpeeksi hyvillä perusteluilla. On hyvä ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät muuta mielipiteitään edes faktan edessä, ja heillä oikeastaan on siihen oikeus. Rajojen harjoittelun kautta pystyt irrottamaan itsesi erilliseksi ihmiseksi myös niin, että muiden ihmisten (oudotkin) mielipiteet eivät enää murenna tasapainoasi ja voit antaa heidän pitää omat ajatuksensa sellaisina kuin ne ovat.
Kunnioittava kohteleminen tarkoittaa sitä, että toisen ihmisen itse päättämiä rajoja kunnioitetaan silloin, kun ollaan hänen kanssaan tekemisissä. Toinen voi päättää, onko hän kanssasi tekemisissä vai ei, mutta jos hän on kanssasi tekemisissä, hänen kuuluu kunnioittaa rajojasi. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan automaattisesti kunnioita rajojasi, ja siksi niitä täytyy myös pitää yllä. Useimmille ihmisille riittää se, että kerrot heille rajasi ja tilanteesta riippuen tunteesi asiaan liittyen. Kun kerrot heille, he tietävät mikä on sinulle ok ja mikä ei, ja he osaavat silloin kunnioittaa rajojasi. Joskus toinen voi olla omissa tunnepuuskissaan niin, että joudut muistuttamaan häntä rajoistasi. Vähintään tunnepuuskan laannuttua rajojasi kunnioittava ihminen ymmärtää ylilyöntinsä ja pyytää anteeksi, jos tilanne sitä vaatii.
Voit joskus olla myös itse tunnepuuskassa ja vetää överiksi rajojesi puolustamisen kanssa. Tämä on normaalia ja ymmärrettävää harjoitteluvaiheessa, ja varsinkin silloin, kun traumatriggerit saavat samaan aikaan aikaiseksi flashbackejä. Suhtaudu tällöin itseesi lempeydellä ja ymmärrä, että reaktiosi oli ymmärrettävä puolustautumisreaktio, joka kuitenkin oli tilanteeseen nähden väärin suhteutettu. Olet kuitenkin kokenut asioita, joiden pohjalta kyseinen reaktio oli hyvin ymmärrettävä ja näissä tilanteissa oikea. Pienin askelin pystyt käsittelemään triggereitäsi enemmän ja enemmän niin, että ne vaikuttavat käyttäytymiseesi vähemmän ja vähemmän.
Valtavin triggeri on myös samalla se valtavin haaste rajojesi kannalta, nimittäin ne vaikeat ihmiset, jotka eivät kunnioita rajojasi. Tämä itsessään on narsistisen suhteen jälkeen valtava triggeri, koska se tuo traumasi pintaan, mutta samalla se on myös se hetki, jolloin rajojasi oikeasti testataan. Suurimman osan ihmisistä kanssa et joudu pitämään rajojasi yllä samalla tavalla, jolloin selviät heikommillakin rajoilla. Vaikeiden ihmisten kanssa kuitenkin juuri tarvitset rajojasi enemmän kuin koskaan.
Ihmiset voivat pyrkiä ylittämään rajojasi monilla eri tavoilla. Helpoimmin tunnistettava näistä on joustamattomuus tai välinpitämättömyys, eli se, ettei ihminen suostu noudattamaan/muista noudattaa asettamaasi rajaa. Nämä tilanteet ovat todennäköisesti myös helposti triggeröiviä. Voit ajautua tilanteesen, jossa mietit mitä nyt, ja voit kokea olosi kädettömäksi. Koet olosi loukatuksi, mutta et koe pystyväsi tekemään asialle mitään. Tämä kyvyttömyyden kokemus on flashback (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Miten selvitä flashbackeistä), jossa singahdat takaisin traumahetkeen, jossa koit olosi avuttomaksi. Se ei siis kuvaa nykyhetkeä, vaan olotilaasi trauman hetkellä. Rajojen ylläpitämisen harjoittelun ohella on siis tärkeää myös samanaikaisesti työskennellä flashbackien kanssa. Muita mahdollisia flashback-kokemuksia voivat olla esimerkiksi suunnaton viha, pidättelemätön aggressiivisuus, tarve kadota maan alle, ajatusten puuroutuminen ja hämärtyminen, tarve lähteä pois ja jättää asiat sikseen, automaattinen tarve miellyttää ja etsiä hyväksyntää. Myös muunlaiset kokemukset ovat mahdollisia, sillä jokainen kokemus on yksilöllinen. Flashback yleensä ehdottaa tilanteeseen nähden epäsuhtaista käyttäytymisimpulssia, eli ensimmäinen reaktiosi ei välttämättä ole se realistinen ja paras mahdollinen.
Sen jälkeen kun alat tunnistaa omat flashback-reaktiosi, alat paremmin huomata niiden alta konkreettisesti tapahtuneen tilanteen. Jo tämä voi helpottaa monissa tilanteissa pystyvyyden kokemusta ja mielesi voi helpostikin tietää, mitä tehdä. Jos esimerkiksi ennen flashback-reaktiosi sokeutti sinut niin, että koit tarvetta miellyttää rajojasi rikkovaa ihmistä, et konkreettisen tilanteen näkiessäsi enää välttämättä koe minkäänlaista halua siihen suuntaan. Konkreettisen tilanteen näkeminen vapauttaa enemmän kuin uskotkaan, mutta sen lisäksi voi joutua olemaan jämäkkä. Adelyn Birch mainitsee kirjassaan Boundaries After A Pathological Relationship, että rajojen ylläpitämisessä olennaista on seurausten asettaminen. Jos toinen ihminen jatkuvasti sivuuttaa rajojasi, niistä muistuttaminen alkaa menettää merkitystään. Voit hokea vaikka ikuisesti, että et halua hänen tekevän jotakin, mutta ilman seurauksia sanat ovat tyhjiä. Vältä myös tyhjiä uhkauksia, älä sano tekeväsi jotakin, jota et kuitenkaan oikeasti ole valmis tekemään. Asetetun seurauksen täytyy olla sellainen, jonka olet valmis toteuttamaan. Et esimerkiksi odota aina myöhässä olevaa ystävää yli tietyn ajan, tai et lainaa tutulle, joka ei palauta lainojaan takaisin. Seurauksen tarkoituksena ei ole rankaista rajan rikkojaa, vaan ainoastaan ylläpitää rajojasi. Myöhästelevän ystävän odottamisesta luopuminen ei ole rangaistus, vaan järjestely, jonka avulla sovitut asiat voidaan aloittaa ajoissa niiden seurassa, jotka ovat paikalla, tai ei ollenkaan. Seurauksen on siis hyvä olla mittakaavassa koetun rajanylityksen ja haitan kanssa. Vaativimpia seurausten asettamisia ovat ne tilanteet, joissa sinun on oman hyvinvointisi vuoksi lopetettava jokin ihmissuhde. Näissä joudut kosketuksiin myös omien toiveidesi kanssa ja joudut hyväksymään sen, ettei tämä suhde ollut sellainen kuin halusit sen olevan.
Hienovaraisemmin havaittavissa ovat erilaiset manipuloinnin muodot. Manipuloija pyrkii saamaan sinut kokemaan, että sinun on pakko venyttää rajojasi, joko velvollisuudesta, syyllisyydestä tai pelosta, tai että sinä haluatkin oikeasti venyttää niitä. Yksi manipuloinnin muoto on viettely (ks. Tunnista manipulointi!) tai härnääminen (ks. Neljä emotionaalisen kiristyksen muotoa), jossa manipuloija antaa ymmärtää, että kun vapaaehtoisesti luovut rajoistasi, sinulle on luvassa jotakin hienoa. Äärimmillään manipuloija voi pyrkiä vaikuttamaan ajatuksiisi ja uskomuksiisi niin, ettet enää pidä rajanrikkomusta merkityksellisenä asiana. Hän voi esimerkiksi vedota sääliin (hän ei voi itselleen mitään, hän on avuton, jotenkin sinun sormien välistä katsovaa ymmärrystäsi tarvitseva), vertailuun (kukaan muukaan ei pidä tällaista rajaa), syyllisyyteen (sinä aiheutit itse sen, että hän on nyt rikkomassa rajojasi, tai sinun asettamiesi rajojen takia hän nyt kärsii) tai asioiden päälaelleen kääntämiseen (onkin jostain syystä todella hienoa, hyödyllistä tai järkevää olla pitämättä tällaista rajaa, kun taas rajan pitämisestä seuraakin jotakin harmia ja suurta haittaa). Pysy tiukasti omassa todellisuudessasi ja hae tarvittaessa vahvistusta sille keskustelemalla tilannettasi ymmärtävien ihmisten kanssa. On ymmärrettävää, että pää menee pyörälle taitavasti manipuloivien ihmisten kanssa, ja joskus jokin manipulointi jää huomaamatta. Tietoisuus kuitenkin aina auttaa, joten ota selvää erilaisista manipuloinnin muodoista. Manipuloivien ihmisten kanssa voit asettaa samat seuraukset kuin välinpitämättömienkin ihmisten kanssa.
Jotta voisit pitää rajojasi yllä, älä vertaile itseäsi muihin! Omat rajasi ovat vain sinun omasi ja henkilökohtaisten tarpeidesi pohjalta muodostettuja. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka toimivat epäterveesti joko heikkojen rajojen takia tai manipuloituina. Jos työkaverisi tekee 10 tunnin työpäiviä saavuttaakseen hänen edessään heilutettua porkkanaa, tämä ei tarkoita, että sinun täytyisi tehdä niin. Harrasta itsetutkistelua niinä hetkinä, jolloin koet painostusta rajoista luopumiseen. Miksi ja mistä tämä tunne kumpuaa? Kun opit tuntemaan itsesi, myös rajojen ylläpito on helpompaa.
Neiti Kettu
Kommentit
Lähetä kommentti