Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista tekijät, jotka vahvistavat traumasidosta

Patrick Carnesin kirja The Betrayal Bond - Breaking free of exploitive relationships on hyödyllinen käsikirja jokaiselle traumasidoksen kanssa painiskelevalle. Betrayal Bond -nimen perusteella oletan, että Carnes yhdistää ajatuksissaan Duttonin ja Painterin Traumatic bonding -teoriaa (ks. lisää Narsistisen suhteen jälkeen: Kuminauha ja takaisinkutsu (hoovering) - miten päästä irti traumasidoksesta?) ja Jennifer Freydin Betrayal Trauma -teoriaa (ks. lisää Narsistisen suhteen jälkeen: Syyllisyys ja häpeä, sokeus väkivallalle). Nämä kaksi teoriaa ovat hyvin lähellä toisiaan, ja siksi The Betrayal Bond - Breaking free of exploitive relationships muodostuukin hyväksi käytännön käsikirjaksi. Kuvaan tässä kirjoituksessa Carnesin kirjan pohjalta niitä tekijöitä, jotka vahvistavat ja ylläpitävät traumasidosta. Näiden tekijöiden tunnistaminen on varhaisessa irtautumisprosessissa tärkeää, jotta niiden kertomaa viestiä voisi alkaa kyseenalaistamaan. Myös irtautumisen jälkeen nämä tekijät voivat pitää kiinni tai voimistaa traumasidosta edelleen, jolloin niiden tunnistaminen on tärkeää.

1. Toistuva kaltoinkohtelun ja hyvittelyn sykli

Tämä on klassisin traumasidoksen muodostumiseen vaikuttava tekijä. Väkivaltainen suhde ei olisi koukuttava, jos se sisältäisi pelkästään väkivaltaa. Tällaisesta suhteesta olisi helpompi lähteä pois, sillä oma mieli ymmärtää paremmin, että lähtö on välttämätön. Sen sijaan väkivaltaa ja hyvittelyä vaihteleva suhde ampuu suoraan kiintymyssuhdetarpeisiin ja voimistaa halua päästä toisen lähelle. Mekanismi toimii yksinkertaisesti niin, että pelko voimistaa tarvetta hakea turvaa toisesta ihmisestä (voimistaa kiintymyssuhteen tarvetta) ja hyvittelyn/hoivan/ihannoinnin hetket toimivat aivokemikaalisena helpotuksena, joka vahvistaa sidettä tähän ihmiseen. Kiintymyssuhdejärjestelmä ei erityisesti erota sitä, että tämä sama ihminen herättää sekä pelon että huojennuksen, eikä siten osaa pysyä erossa hänestä. Päin vastoin, se viestii, että pelon hetkellä tarvitset tätä toista ihmistä enemmän kuin koskaan. Tämä on siis valtavan voimakasta liimaa.

Myös narsistisen suhteen jälkeen on tärkeää huomioida, ettei jatka liiallisuuksiin tätä kierrettä itsekseen. Miten sitä sitten voi jatkaa yksinään? Muistelemalla traumaattisia hetkiäsi (joka usein näiden kokemusten jälkeen tapahtuu pakonomaisesti, sitä tekee uudestaan ja uudestaan ja uudestaan) palautat aivosi kemiallisesti näihin pelon ja kauhun hetkiin. Koet siis ne varsin konkreettisestin uudestaan jokaisella muistelukerralla. Sen jälkeen taas jokin tekijä saa sinut uppoutumaan niihin mielihyvän kokemuksiin, joita suhteessasi koit. Jos tämä vaihtelu tapahtuu ikään kuin tahdottomasti ja pakonomaisesti traumaa toistaen, olet yhä kiinni traumasidoksessa. Yksi merkki tästä voi esimerkiksi olla viehättyminen pelottavan jännittävistä henkilöistä (näiden henkilöiden kanssa suhteeseen alkaessasi toistaisit samaa traumasidos-kaavaa). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sinun kannattaisi alkaa vastustella tai blokata muistojasi, sekään ei ole hyvä asia. Tärkeintä on tasapaino. On tärkeää, että käyt muistojasi läpi montaa kertaa, joka kerralla hieman käsitellen ja ymmärtäen paremmin kokemustasi, antamalla asioille uusia merkityksiä. Pikku hiljaa tavoitteena on, ettet enää jumiutuisi siihen kauhuun ja pakonomaiseen asioiden toistamiseen mielessä, vaan saisit asioille rauhan. Traumasidos on vahva suhteesta lähtemisen jälkeenkin, ja kun käyt mielikuvissasi läpi kauhun ja mielihyvän vaihteluita, vahvistat jatkuvasti sidosta. Tämä tapahtuu välillä väistämättä käsittelyn aikana, mutta kun palautat itsesi aina takaisin tavoitteisiisi, muistutat itseäsi, että haluat päästä irti ja miksi haluat päästä irti, otat pikku hiljaa askelia poispäin traumasidoksesta. Lisää mielikuvakäsittelystä ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Kuminauha ja takaisinkutsu (hoovering) - miten päästä irti traumasidoksesta?

2. Kun uhri ja tekijä uskovat suhteensa ainutlaatuisuuteen

Moni hyväksikäyttö perustuu tarinaan, jonka uhri uskoo. Tässä tarinassa uhri on erityinen tai valittu, vain hän pystyy täyttämään hyväksikäyttäjän tarpeet. Niin kauan kuin uhri ei hahmota olevansa vain yksi muiden joukossa tai helposti vaihdettava hyödyke, hän vaalii suhteen ainutlaatuisuutta ja pitää hyväksikäyttäjän salaisuudet, jopa mahdollisesti puolustaa tätä. Tällainen traumasidos on muodoltaan lähellä Tukholma syndroomaa (yksi traumasidoksen alaluokka). Ei yhtä raju ainutlaatuisuuden tarina on narsistisissa suhteissa hyvin yleinen, ellei jopa aina pakettiin kuuluva. Narsismiin kuuluu täydellisyyden tavoittelu, jolloin narsistin luomassa ihannekuplassa suhde on täydellinen, rakkaus on täydellistä, ainutlaatuista, sellaista, jota kukaan muu ei koskaan ole ennen kokenut, eikä voi ymmärtää.

Jos uskot tähän tarinaan, ja jos huomaat uskovasi siihen vielä narsistisen suhteen jälkeenkin, olet edelleen vahvasti kiinni traumasidoksessa. Ainutlaatuisuuden tarina vaihtaa petoksen paikkaa. Et havaitse petosta siellä, missä se tapahtuu, eli narsistin toteuttamassa hyväksikäytössä sinua kohtaan. Sen sijaan koet velvollisuutta olla pettämättä häntä ja erityistä suhdettanne. Siksi monen traumasidoksessa olevan on vaikea kertoa kokemuksistaan muille, sillä he kokevat itse tekevänsä petoksen. "Eivät muut kuitenkaan ymmärtäisi" tai "he käsittäisivät kaiken väärin ja siitä seuraisi ongelmia" tai "kuka minä olen tällaisia puhumaan, tämä on väärin". Traumasidos sisältää tarpeen suojella kaltoinkohtelijaa, tai oikeastaan pikemminkin sitä ainutlaatuista suhdetta ja tarinaa, johon haluat uskoa. Hänkö muka kaltoinkohteleva, te ette vain ymmärrä, että hänellä on tässä korkeammat ihanteet ja metodit käytössä.

Jos huomaat yhä edelleen palaavasi välillä ajatuksiin, että suhteessanne on ollut jotain ainutlaatuista, pidät yllä traumasidosta. Tämä voi tapahtua, vaikka olisit jo lähes sataprosenttisen tietoinen hänen narsismistaan. Tällaista traumasidoksen ilmentymää voivat olla esimerkiksi ajatukset: "ehkä en koskaan koe samaa intohimoa/mitään yhtä voimakasta enää" tai "tämä on sellaista, jonka harva on kokenut" tai ihan vain jonkinlainen epämääräinen tunne siitä, että suhteessa oli jotain kiehtovaa ja erityistä, vaikka et siihen palata haluaisikaan.

3. Kun korkea intensiteetti sekoitetaan läheisyyteen

Thrive After Abuse -kanavan Dana Morningstar puhuu usein, että intensiivisyyttä ei kannata sekoittaa vilpittömyyteen (intensity vs. sincerity). Rakkauspommitus on intensiivistä liehittelyä, jatkuvaa viesteilyä, yhdessä olemista ja salamannopeaa etenemistä. Kaikki tämä on intensiivistä, ja moni olettaa, että jos toinen koko ajan lähettelee viestejä ja haluaa nähdä, tämän täytyy olla vilpittömästi kiinnostunut. Intensiivisyys ei kuitenkaan tarkoita vilpittömyyttä. Toisaalta jos pohditaan asiaa vielä eteenpäin, vilpittömyyskään ei vielä tarkoita, että suhde olisi kunnioittava. Moni narsistinen henkilö on tavallaan vilpitön, sillä he eivät ole koskaan sanoneetkaan haluavansa muuta kuin esineen. Tämä on heille ikään kuin itsestäänselvää, mutta tavallisesti ihmiset yleensä olettavat, että suhde sisältää kaksi tasavertaista toisiaan kunnioittavaa ihmistä. Vilpittömyyskään ei siis takaa kunnioittavuutta.

Carnes kirjoittaa, että korkea intensiteetti on koukuttavaa ja addiktoivaa. Intensiivinen rakkauspommitus, katseet, vauhdikas eteneminen, kaikki nämä koukuttavat, mutta samalla koukuttavat myös petokset, salaisuudet, valheet, draama ja intohimoiset sopimiset. Nämä kaikki elementit ovat saippuaoopperoiden elementtejä, ja ovat syy näiden sarjojen koukuttavuuteen. Vallan väärinkäyttö, ihmissuhdepelit ja räjähtelevät suhteet ovat kaikki intensiivisiä, mutta eivät kuvaa läheisyyden astetta. Intensiivisyydessä toinen on aina viejä, ja toinen vietävä, eivätkä molemmat siten ole koskaan samaan aikaan kohtaamassa toisiaan. Läheisyys vaati turvallisuutta, rauhallisuutta ja uskallusta olla haavoittuva, tulla kohdatuksi aitona ihmisenä. Korkea intensiteetti on se, johon traumasidoksessa addiktoidutaan. Moni asia voi tuntua helposti lattealta, ja mieli kaipaa jotakin jännittävää. Tämän ei tarvitse tarkoittaa, että kaipaisit saippuaoopperaelämää sellaisena kun sen televisiosta näet. Sen sijaan et ehkä tajuakaan, että pienikin kiinostuksesi intensiivisyyteen (esim. katse, yllätykset tai se kumma tarpeesi aina mennä sinne vaikka tiedät hänen olevan sinulle väärä) onkin itse asiassa saman asian ilmentymää.

4. Kun rakkaudesta on epäselvyyttä

Epäselvyys lisää pelkoa menettämisestä ja menettämisen pelko taas lisää tarrautumista. Narsistisissa suhteissa rakkaudesta on yleensä aina epäselvyyttä, sillä sitä ei ole. On idealisaatiota, jonka nimeät rakkaudeksi ja jota jäät tavoittelemaan, kävelemään munankuorilla lisää saavuttaaksesi. Sisällä sydämessäsi tiedät kuitenkin, kiintymyssuhdejärjestelmäsi tietää, ettei hän ole turvallinen. Rakkaus ei ole pysyvää, et voi luottaa siihen, etkä häneen. Kiintymyssuhdeteoria nimeää ristiriitaiseksi (takertuvaksi) kiintymyssuhdemalliksi muodon, joka syntyy silloin, kun turvan (/rakkauden) saatavuus on epäjatkuvaa ja epävarmaa. Tällaisissa tilanteissa lapsi (tai aikuinen) pyrkii maksimoimaan huomion saamisen hetket takertumalla ja/tai pitämällä toisen lähellä voimakkailla tunteenilmaisuilla. Uhreilla ja selviytyjillä on erilaisia kiintymyssuhdemalleja (ei siis automaattisesti takertuvia), mutta takertuvan kiintymyssuhteen syntytavasta voidaan havaita, miten epäselvyys rakkaudesta lisää takertuvuutta. Traumasidoksen kohdalla on kyse jäsentymättömästä kiintymyssuhteesta, eli tällöin takertuvuus on traumaattista takertuvuutta. Narsistisissa suhteissa on tyypillistä, että uhrilla ei ole oikeutta näyttää omia tunteitaan maksimoidusti (siitä rangaistaan), jolloin hän jää ikään kuin välitilaan, jossa hän kokee tarvetta takertua (on riippuvainen narsistista), mutta ei voi näyttää tai ilmaista tunteitaan takertuvalle kiintymyssuhteelle ominaisella suureellisella tavalla. Siinä vaiheessa kun alat päästä irti, tee itsellesi selväksi, että kokemasi "rakkaus" ei ollut rakkautta (ks. lisää Narsistisen suhteen jälkeen: Määrittele rakkaus uudelleen). Näin ollen pääset irti siitä epäselvyydestä, entä jos hän rakastaakin tai entä jos saisinkin sen unelman takaisin... Sano itsellesi suoraan: ei, se ei ole mahdollista. Voit filosofioida hänen traumaattisesta taustastaan vaikka mitä, mutta myönnä samalla, että hän ei (valitettavasti) ole kykenevä rakastamaan turvallisella tavalla.

5. Kun pelon määrä lisääntyy

Kaltoinkohtelulla on taipumusta voimistua pikku hiljaa. Se ei vähene, vaikka hyvittelykauden aikana voisi siltä vaikuttaa. Hyvittelyn jälkeen kaltoinkohtelu jatkuu yhä edelleen voimistuneena. On hyvä ottaa huomioon, että varsinkin itse lähdettyäsi ja palattuasi takaisin narsistin luo, olet asettanut suhteelle ns. kaltoinkohtelun pohjatason. Tämä pohjataso on se, jota olet aiemmin kohdannut, ja palaamalla takaisin ilmaiset hyväksyväsi sen. Narsisti ei näissä tilateissa useinkaan halua jättää sinua rankaisematta lähdöstäsi, ja tyypillisesti kaltoinkohtelu voimistuu rajusti. Pikku hiljaa voimistuva kaltoinkohtelu mahdollistaa sen, että traumasidos ylipäänsä syntyy ja voimistuu. Jos kohtaisit heti kättelyssä valtavan pelkoannoksen, et ehkä jäisi tämän ihmisen luo yhtä helposti, kuin jos kokemasi pelko kasvaa pikku hiljaa ajan kuluessa. Siinä vaiheessa, kun koet jo suurta pelkoa, olet samalla myös vahvasti kiintynyt häneen ja kiinni traumasidoksessa. Mitä enemmän pelko voimistuu, sitä vahvempi myös traumasidos on. Vasta sellaisessa tilanteessa, jossa olet joko päässyt hieman irti tai muuten et ole täysin tottunut pelkoon, yhtäkkinen valtava pelon nousun porras voi saada sinut heräämään. Tällainen tilanne on monelle selviytyjälle kuin hengenpelastaja, paradoksaalisesti näin. Jos tilanne on perustasoon nähden todella suuresti pelottava, se herättää ja saa ottamaan etäisyyttä, etsimään tietoa, ja pääsemään toivottavasti myös kiinni oivalluksiin.

Samalla tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että se uhkaileva ja pelkoa herättävä hooverointi toimii juuri kuin sen pitääkin - se vahvistaa traumasidosta. Tämä ei ehkä ihan heti tulisi mieleen, mutta koska pelko on liimaa, pelkosi häntä kohtaan saa sinut tarttumaan häneen kiinni kovemmin. Traumasidos on jo syntynyt aiemmin, jolloin reagoit pelkoon automaattisesti sen kautta. Siksi on välillä hyvä, että et jää vellomaan pelkokokemuksiisi tai miettimään hänen uhkauksiaan uudestaan ja uudestaan. Trauman käsittelyn kannalta on hyvä, että puhut niistä ja käsittelet niitä, mutta vellominen kääntyy helposti vahingolliseksi. Käytännössä tätä eroa on vaikea pitää, sillä tämänkaltainen trauma houkuttaa vellomaan, joten älä rankaise itseäsi siitä, jos löydät itsesi vellomasta. Se on ok, mutta nyt kun kerran huomasit sen, pyri kiinnittämään huomiosi tietoisesti johonkin muuhun. Kaikenlainen tekeminen, harrastukset, hauskat ja kevyet tv-ohjelmat, yhdessä tekeminen muiden kanssa, kaikki mikä vie ajatuksiasi muuhun on hyväksi silloin, kun huomaat vellovasi. Valitse sellainen tekeminen, jota koet jaksavasi tehdä. Jos ainut mitä jaksat, on katsoa hömppää tv-stä, tee se. Sekin on ihan hyvää muuhun keskittymistä.

6. Kun traumasidos muodostuu lapsena

Traumasidos on vahvempi silloin, jos se muodostuu lapsena. Lapsi on vasta opettelemassa ihmissuhteiden lainalaisuuksia, ja traumasidokseen oppiessaan hän oppii sen olevan elämässä normaalia. Lapsena traumasidoksen kokeneiden on hyvä ottaa huomioon, että he ovat vahvemmin alttiita myös uuden traumasidoksen muodostumiselle myöhemmässä elämässään. Oma työskentely onkin siksi olennaisen tärkeää, jotta osaa lähteä pois ajoissa ja suojella itseään.

7. Kun uhrilla on myös aiempaa kaltoinkohtelutaustaa

Mitä useamman traumasidoksen on kokenut, sitä alttiimpi on lankeamaan siihen uudestaan myöhemmin. Uusi tilanne herättää helposti vanhat kokemukset, ja kaikki ne koukuttavat mielihyvän tuntemukset intensiivisyydestä laukeavat päälle. Tämän vuoksi oma henkilökohtainen käsittely narsistisen suhteen jälkeen on hyvin tärkeää!

8. Kun kaltoinkohtelija on luotettu perheen jäsen tai ystävä

Betrayal trauma -teoria jaottelee traumojen laatua sen mukaan, kuka tai mikä on ollut trauman aiheuttaja. Jos trauman on aiheuttanut toinen ihminen, joka on ollut tuttu ja luotetussa roolissa uhria kohtaan, kyse on petostraumasta. Koska Carnes käyttää sanaa Betrayal bond, hän viittaa erityisesti näihin petosta sisältäviin traumoihin. Hän kuvaa myös tilanteita, joissa jatkuva hyväksikäyttö hieman etäisemmissäkin olosuhteissa aiheuttaa traumasidosoireita, ja mitä läheisempi tekijä on, sitä voimakkaampi traumasidos on. Petostrauma on äärimmäisen vahingollinen trauma siksi, että se haavoittaa perusluottamusta toisia ihmisiä kohtaan. Siten se vahingoittaa kykyä hakea turvaa ja läheisyyttä muilta ihmisiltä, ja johtaa helposti eristäytymiseen (joka taas ei paranna haavoja). Irtautuminen ihmiskontakteista edesauttaa myös sitä, että traumassa haavoittunut minäkuva ei pääse eheytymään terveellä tavalla. Minäkuva voi jäädä rikkonaiseksi, epäselväksi tai se voi muuttua kompensoidun mahtavaksi eli narsistiseksi. Kaikesta kivusta ja vaikeuksista huolimatta, pyri välttämään pitkää eristäytymistä. Yritä löytää elämääsi edes yksi sellainen ihminen, johon voit luottaa. Esimerkiksi terapia (terapeutti) voi olla hyvä paikka aloittaa ihmissuhteiden luominen.

Petosta sisältävää suhdetta on mahdotonta pitää yllä, jos tiedostaa petoksen. Tämän vuoksi traumasidos syntyy sulkemaan petoksen pois mielestä, jotta kiintymystarpeita täyttävä suhde pystyisi jatkumaan. Traumasidos ilmenee yleisimmin juuri läheisten ihmisten petoksiin liittyen, vaikka sen tunnetuin muoto onkin Tukholma syndrooma. On hämmentävää, että traumasidoksen yleisyyttä lähisuhdeväkivaltaan liittyen ei yleisesti tunnusteta. Tuntemattomien ihmisten toteuttamat väkivallanteot eivät aiheuta yhtä helposti samanlaista reaktiota, jossa on tarve pitää yllä ihmissuhdetta tämän henkilön kanssa. Jotta näin tapahtuisi, tuntemattoman ihmisen on jollain tapaa täysin eristettävä uhrinsa pitkäksi aikaa muusta maailmasta tai muutoin muututtava uhrille läheiseksi henkilöksi. Esimerkiksi työyhteisössä tähän voi riittää painostus tai uhkailu, jonka vuoksi työntekijä ei voi vaihtaa työpaikkaa (hän on siis kokemustasolla eristetty).

9. Kun yhteisö, perhe tai sosiaaliset rakenteet reagoivat uhria vahingoittavilla tavoilla

Joskus asioiden esille tuleminen uhkaa yhteisön tasapainoa, jolloin yhteisö voikin pyrkiä sulkemaan uhrin suun sen sijaan, että puuttuisi kaltoinkohteluun. Tämä toteutuu usein esimerkiksi perheissä, joissa jokainen on tottunut omaan paikkaansa ja rooliinsa. Kommentoijat eivät aina välttämättä edes tajua puolustelevansa kaltoinkohtelijaa heitellessään ilmoille vähätteleviä ajatuksia kuten "riitaan tarvitaan aina kaksi" tai "hänellä on vain nyt niin vaikeaa, yritä joustaa". Joskus tällaisten kommenttien takana on sokeus, sillä harva asiaa kokematon todella ymmärtää, millaista narsistisessa suhteessa eläminen on. Joskus se taas on alitajuntainen tapa vältellä todellisuuden tajuamista. Kaltoinkohtelevan vanhemman puoliso voi puolustella ja vähätellä tämän toimia, koska ei halua kohdata todellisuutta, että hänen puolisonsa kaltoinkohtelee lapsiaan. Tämä kaikki johtaa kuitenkin salaisuuksiin ja siten yhä monimutkaisempaan saippuaoopperaan. Intensiivisyys ja koukuttavuus lisääntyy. On asioita, joista ei puhuta.

Uhri, joka on juuri heräämässä traumasidoksesta, on elänyt koko tämän ajan kieltäen itseltään todellisuuden. Tyypillisesti hän on etsinyt vastauksia ja selityksiä muilta, ja kun kaltoinkohtelija on sanonut hänelle miten "asiat ovat", hän on ottanut tämän todellisuudekseen. Tällöin juuri heräävä uhri on hyvin herkässä tilassa, ja vähättelevät kommentoijat voivat saada hänet jälleen kerran epäilemään omaa herännyttä ymmärrystään. Hän kokee syyllisyyttä helposti jo syyllistämättäkin, mutta varsinkin syyllistettynä ("älä ole niin itsekäs, yritä joustaa, hänellä on vaikeaa") hän uppoaa heti saman tien takaisin traumasidokseen. On ymmärrettävästikin raskas ja hankala tie luottaa omiin kokemuksiinsa silloin, jos on yksin ja ainut niihin uskova. Muiden ihmisten ymmärtämättömyys vahvistaakin traumasidoksen muodostamaa vääristynyttä todellisuutta, ja tätä voi ajatella ikään kuin tahattomaksi gaslightingiksi heidän taholtaan (ks. Narsismiin liittyvää sanastoa osa 1/2 , Tunnista manipulointi!) Yleisimmin tahaton gaslighting tapahtuu silloin, kun ystävät tai jopa terveydenhuollon ammattilaiset eivät usko narsismin tai psykopatian olemassaoloon, eivät ymmärrä mitä se uhrille todellisuudessa tarkoittaa. Tällöin he sanovat uhrille saman asian kuin narsisti: sinä vain kuvittelet kaiken, tulkitset väärin. He nostavat narsistin valheellisen todellisuuden samanarvoiseksi uhrin omien kokemusten rinnalle, joka on tilanne, johon manipulaatio juurikin tähtää.

Jos kohtaat tahatonta gaslightingia muiden tahoilta, voit ottaa heihin etäisyyttä. Sinulla ei ole valtaa tai mahdollisuutta muuttaa heidän ajatuksiaan, joten älä jää kiinni todistelemaan heille omaa todellisuuttasi. Se on kuluttavaa ja uudelleentraumatisoivaa. Samalla on äärimmäisen tärkeää, että lisäät itsetutkiskeluasi ja omien tunteidesi löytämistä, jotta saat pysyttyä vahvana omien kokemustesi takana. Heikkoina hetkinä voit etsiä tukea narsistien uhrien tukifoorumeilta ja muista vastaavista paikoista, joissa tiedät ihmisten ymmärtävän kokemuksiasi. Jos huomaat epäileväsi itseäsi, tarkenna yhä tarkemmin suurennuslasisi sisällesi päin. Pyrki sulkemaan mielestäsi muiden mielipiteet, niillä ei ole merkitystä, merkitystä on ainoastaan sillä, mitä sinä koet. Kun tarkastelet aidosti ja rehellisesti (mikä ei aina ole helppoa) tunteitasi, huomaat ne kohdat niissä, jotka ovat ehkä vähän pielessä, ja samalla myös ne todellisesti aidot kohdat, joita sinun on tarvinnut pitkään mitätöidä - tämä tuntuu painavana epäoikeudenmukaisuuden kokemuksena.

10. Kun roolit ja toimintatavat ovat muuttuneet tutuiksi tavoiksi

Kun narsistinen suhde jatkuu pitkään, ja varsinkin jos on kyse lapsuudesta/lapsuudesta on löydettävissä samoja kaavoja, tietyt roolit ja kaavat ovat muodostuneet tavoiksi. Tämä tarkoittaa samalla paradoksaalisesti sitä, että koska nämä roolit ovat tuttuja, ne tuntuvat myös helpoimmilta, ja siksi niitä jää helposti toistamaan. Vaikka olo olisikin kurja, muutos tuntuu vielä pelottavammalta ja vaikeammalta asialta. Lapsuuden kokemuksista puhuttaessa nämä roolit voivat lisäksi olla niitä ainoita, joissa osaa olla ja joiden kautta on tottunut itsensä näkemään. Voi olla vaikea ymmärtää, että itsellä on lupa olla mitä itse haluaa ja oikeus ihmisarvoihin, jos sitä ei ole koskaan kokenut. Kaltoinkohdeltavana olemisesta muodostuu normaalitila, jolloin ei muissakaan ympäristöissä osaa ymmärtää tilanteessa olevan mitään väärää. Asiat vain ovat näin, se täytyy kestää. Siksi on tyypillistä, että perheessään kaltoinkohtelua kokenut voi joutua muissakin yhteyksissä (koulussa, työpaikalla, tulevissa ihmissuhteissa) kiusatuksi. Jos huomaat toistavasi samaa roolia useassa eri paikassa (tai huomaat vaihtavasi hyökkäävään/kostavaan rooliin toisissa ympäristöissä), olet todennäköisesti kiinni traumasidoksessa ja toistat sitä tuttuudesta. Tästä irti päästäksesi sinun on tärkeää päästää irti siitä tutusta ja turvallisesta maailmankuvasta, tavasta hahmottaa ihmisiä ja elämää, ja etsiä itsellesi uusi - paremmin sinulle sopiva maailmankuva. Miten sinä haluat nähdä maailman - sinä, ei kukaan muu, tai mikään "maailma nyt väistämättä on tällainen". Mieti, uskalla, pohdi, laajenna mieltäsi. Etsi uusia vastauksia ja kysymyksiäkin. Älä jää heti ensimmäiseen vastaukseen, sillä se usein on se tuttu ja vanha. Kyseenalaista. Luo. Oivalla. Löydä.

11. Kun kaltoinkohtelusta vaihdetaan pelastamiseen ja pelastuksesta kaltoinkohteluun

Traumasidos on sitä vahvempi, mitä enemmän kaltoinkohtelun lisäksi suhteessa on ollut esillä pelastamisen teemaa. Hyvin overt-tyylisen narsistin kanssa voi ehkä olla, että et ole törmännyt pelastajuuteen (tai ehkä olet itse ajatellut voivasi "pelastaa" hänet), mutta yleensä pelastamisen teema on kiinteä osa narsistisia suhteita. Yleisesti ottaen, jos kaltoinkohtelu ja pelastaminen vaihtelevat, se kuvaa pohjimmiltaan epätervettä suhdetta. Narsistin maailma on mustavalkoinen, jossa on hyökkääjiä ja uhreja, ja näiden välissä pelastajia. Narsistisessa suhteessa toinenkin osapuoli elää siten tässä maailmassa. Läheisriippuvaisuuteen taipuvaisilla pelastamisen teema tulee kuitenkin luonnostaan mukaan, mikä harmillisesti altistaa heitä muita enemmän traumasidokselle ja tekee siitä vahvemman. Tyypillisin läheisriippuvaisen skenaario on sellainen, jossa hän ajattelee pelastavansa uhrin roolissa räpiköivän narsistin. Suhteessa onkin yhtäkkiä kyse jostakin korkeammasta ja läheisriippuvainen kokee olevansa korkeamman rakkauden kanava, joka parantaa (pelastaa). Hän myötäilee ja kestää sen, miten narsisti kaltoinkohtelee ja tekee hänestä uhria. Hän pyrkii hyvän nimessä siirtämään omat tunteensa syrjään ja keskittymään "pelastamismissioon".

Pelastaja tuo turvaa, pelastaja on narsistisessa suhteessa korvike rakkaudelle. Narsisti toimii pelastajan roolissa esimerkiksi hyvittelykausien aikana, hän pelastaa suhteen tuhoutumiselta. Tämä nimetään traumasidoksessa rakkaudeksi. Uhri taas sanoo rakastavansa narsistia, vaikka asettuu pelastajan rooliin pelastamaan tämän omalta pimeydeltään. Tai mahdollisesti uhri puolustaa narsistia ulkomaailman hyökkäyksiä kohtaan, toimien "suhteen pelastajana". Idealisaatiovaiheessa myös narsisti voi asettaa uhrin pelastajan asemaan: "en ole koskaan tavannut sellaista, kuin sinä, voit korjata vanhat haavani". Vahvassa traumasidoksessa myös sinä asettelet narsistia pelastajaksi: "ilman häntä en olisi tässä", ja vaihtelet mielikuviasi kaltoinkohtelusta pelastukseen: "hän on hieno ihminen, jollaista en ole ennen tavannut, hän on välillä hyvin inhottava minulle, ja joskus pelkään häntä, mutta hän on opettanut ja antanut minulle enemmän, kuin kukaan muu koskaan, kerran hän teki yhtäkkiä X ja en ollenkaan pitänyt siitä, ahdistuin, mutta myöhemmin tajusin, että se oli minulle parasta, mitä ikinä on tapahtunut, sen asiosta opin X ja olen nyt X, tämä ei olisi mahdollista ilman häntä".

Asiat eivät kuitenkaan ole vielä aivan näin yksinkertaisia. Narsistit vaihtelevat tulkinnoissaan jatkuvasti sitä, kuka on uhri, kuka hirviö ja kuka pelastaja. Kiintymyssuhdejärjestelmä menee täysin sekaisin, kun ensin narsisti hyökkää sinua kohtaan (koet pelkoa), sitten hän asettuu pelastajaksi ("teen tämän, koska rakastan sinua" tai "olen pahoillani, teen kaikkeni, jotta suhteemme pelastuisi"), ja lopulta maalaa sinut hirviöksi ("mitään tästä ei olisi tapahtunut, jos sinä et olisi X"). Kaikki tämä on ylikuormittavaa ja vahvistaa traumasidosta. Se hetki, jolloin joku asettuu pelastajaksi (narsisti, sinä tai joku muu), on kuin ihana kauan odotettu turva. Pelastaja ratkaisee kaiken ja poistaa pelon, pelastaja on se ihanteellinen kiintymyksen kohde, jota kaipaat. Raskaat ristiriitaiset ja ahdistavat tilanteet ovat saaneet sinut niin väsyneeksi, ettet välitä pohtia pelastajaa kriittisesti, hän on se mitä kaipaat, hänen on pakko olla. Jossain vaiheessa aina huomaat, ettei hän ollutkaan, ja epäluottamuksesi maailmaa ja muita ihmisiä kohtaan vahvistuu. Alat henkisellä tasolla eristäytyä, ja lähellesi jää ainoastaan - narsisti. Traumasidos vahvistuu. Ristiriitaisesti et ala etääntyä narsistista (koska traumasidos koukuttaa sinut kiinni häneen), vaan alat etääntyä muista ihmisistä yleisesti, perusluottamuksesi ihmisiä kohtaan rapautuu. Tämä eristää sinua narsistin luo.



Neiti Kettu