Ketunhäntä kainalossa

Narsistista irtautuminen voi olla hankalaa, sillä se laukaisee syyllisyyden tunteita ja tarvetta hakea jostakin itsensä ulkopuolella lupaa, jotta niin voisi tehdä. Narsistisessa suhteessa olemme tottuneet ja ohjelmoituja siihen, että meillä ei ole omaa tahtoa ja mahdollisuutta tehdä päätöksiä itse. Narsisti on sanoittanut meille, miten meidän kuuluu ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Tämä on voinut tapahtua myös hienovaraisesti manipuloimalla, käyttämällä hyväksi haluasi läheisyyteen ja haluasi kohdella läheistäsi hyvin. Meihin on myös pikkuhiljaa valettu käsitys, että omat tarpeemme eivät ole niin tärkeitä, että niiden perusteella voisi tehdä päätöksiä. Sehän olisi röyhkeää ja itsekästä. Etsimme siis ulkopuoleltamme ihmistä tai merkkiä, joka voisi antaa meille luvan päätökseemme. Voimme olla narsismi-käsitteen löydettyämme pakonomaisesti kiinni tässä käsiteessä, sillä se antaa meille luvan. Jos tämä käsite yhtäkkiä katoaisi ulottuviltamme (hänestä esimerkiksi sanottaisiin, ettei hän ol...

Olen viime aikoina tutkiskellut tieteellisiä tutkimuksia psykopatiasta muodostaakseni kokonaiskuvaa tämän hetkisistä käsityksistä. Psykopatian määrittely nojaa nykypäivänä pitkälti Robert Haren kehittämään psykopatian checklistaan, jossa on kuvattu eri tyyppisiä psykopaateille kuuluvia ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien on havaittu jakautuvan kahteen toisistaan riippumattomaan yläkäsitteeseen. Perinteinen psykopatia on siten kokonaisuus, joka sisältää nämä kaksi erillistä faktoria. Ensimmäinen faktori liittyy siihen, että pelon tunne on psykopaateilla fysiologisesti alhaisempi. Heillä on esimerkiksi heikompi reagoimisrefleksi yhtäkkisiin tilanteisiin. Tämä ominaisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, että he tulkitsevat heikommin toisen ihmisen pelon eleitä ja suhtautuvat niihin keveämmin. Samoin se liittyy myös psykopaattien heikompaan reagointiin rangaistuksiin. Psykopaatit eivät koe vahvaa reaktiota rangaistuksesta, jolloin he jatkavat toimimista samalla tavalla, vaikka siitä seura...

Omatunnoltaan rajoittuneilla psykopatian piirteitä omaavilla narsisteilla tuntuu olevan eräs erikoinen ominaisuus olemuksessaan. He vaikuttavat jollain tapaa viattomilta tai lapsekkailta. Heillä voi olla vilkkuvat koiranpentusilmät tai muuten huolettoman ja viattoman oloinen olemus. Tämä piirre on erikoinen, ja olen monesti pohtinut, mistä se juontaa. Yksi vastaus voisi olla, että puuttuva omatunto ja häpeämättömyys tuovat keveyttä elämään. Siinä missä tavalliset häpeän ja omatunnon rajoittamat ihmiset kantavat selässään raskasta taakkaa,  omatunnoltaan rajoittuneet ihmiset voivat kevyesti hypellä tekemisestä toiseen. Koska psykopaattisia piirteitä omaavan henkilön käyttäytyminen on keskeisesti täynnä ristiriitoja, he vaikuttavat samalla myös paljon kokeneilta ja siksi "katuviisailta". Todennäköisesti he ovatkin kokeneet paljon, sekä siksi että heitä eivät säännöt yhtälailla rajoita, että siksi että he monesti hakevat voimakkaita kokemuksia stimuloimaan itseään. Samalla he ...

Suurin osa ihmisistä tuntuu ajattelevan, että narsismi ja psykopatia on niin harvinaista, että tällaiseen ihmiseen törmääminen omassa elämässä tai läheisten heidän elämässään on käytännössä mahdotonta. Väitettä perustellaan tilastoilla. Tilastolaskelmat eivät kuitenkaan tue tätä käsitystä, lähinnä päinvastoin (kuten jäljempänä laskemme). Käsityksessä on todennäköisesti enemmän kyse ihmismielen eräistä perusharhoista, nimittäin siitä, että vaaralliset suht harvinaiselta tuntuvat tapahtumat ulkoistetaan mielestä ajattelemalla: "ei tuo minun kohdalleni koskaan tapahdu". Moni keskittää huomionsa suojelemaan niitä, joiden narsistisista toimintamalleista joku puhuu. On äärimmäisen tärkeää olla leimaamatta ihmisiä kevyin perustein narsisteiksi tai psykopaateiksi, mutta useinmiten heräävät uhrit ovat todellisuudessa hyvin varovaisia käyttämiensä sanojen suhteen. He lähinnä kyselevät "onko tämä narsismia vai ei". Kovaan ääneen tapahtuvassa huutelussa on yleensä kyse jo josta...

Löysin YouTubesta videon, jossa kuvataan aikuisilla narsistien lapsilla yleisesti esiintyviä lapsuudesta jääneitä jälkiä. Videolla kuvatut asiat ovat mielestäni hyvin kuvaavia ja mielenkiintoisia. Videon on tehnyt Jerry Wise, tässä linkki . Suomennan lyhyesti pääkohdat videolta, suosittelen kuitenkin katsomaan koko videon, jos mahdollista. 1. Oman energian ja voiman luovuttaminen eri suuntiin Narsistien aikuisille lapsille on tyypillistä luovuttaa omia resurssejaan, sekä psyykkisiä että konkreettisia, automaattisesti ja yli omien rajojensa. Psyykkisellä puolella tämä näkyy esimerkiksi henkilökohtaisen valtamme poisluovuttamisessa. Tilanne tuntuu turvallisemmalta ja helpommalta silloin, kun automaatisesti pyrimme antamaan toiselle voimakkaamman aseman. Pysyttelemme siis suojassa omaksumalla tilanteissa altavastaajan roolin. Olemme kodissamme oppineet, että näin voimme välttää jonkin verran vaaraa ja ongelmia. Kääntöpuolena emme uskalla olla aitoja toisten läheisyydessä ja joudumme...

Kirjoitin aiemmin sisäisen ja ulkoisen kriitikon yhteydestä flashbackeihin (ks. Narsistisen suhteen jälkeen: Tunnista tunnepohjaiset flashbackit ja sisäinen kriitikko ). Sisäinen ja ulkoinen kriitikko ovat Pete Walkerin ( Complex PTSD: From surviving to thriving ) mallin mukaan keskeisiä kompleksin trauman (C-PTSD) oireita. Sisäinen kriitikko on sisäinen itseä kritisoiva ja moittiva ääni, joka on syntynyt toistuvan trauman aikana ratkaisuna tilanteiden hallitsemisen tarpeeseen. On hyvä ottaa huomioon, että trauma ei välttämättä tarkoita pelkästään rajua, selkeää tai näkyvää väkivaltaa. Pete Walker alleviivaa, että fyysisenkin väkivallan läsnäollessa kompleksin trauman olennaisin aiheuttaja on yleensä psyykkinen väkivalta tai laiminlyönti. Trauma voi siis hyvin syntyä jatkuvasta ja toistuvasta psyykkisestä väkivallasta tai laiminlyönnistä. Moni selviytyjä vähättelee kokemuksiaan eikä osaa uskoa niitä traumatisoiviksi. Yhteiskunta on edelleen hieman jäljessä sen ymmärtämisessä, miten haa...

Intensiivisyydellä, päämäärätietoisuudella ja häpeämättömyydellä varustetut psykopaattisia piirteitä omaavat henkilöt ovat usein yleisesti erityisen viehättäviä ja karismaattisia. Mutta miksi asia on näin? En niele pelkästään sitä yksinkertaista selitystä, että tavallisella omatunnolla varustettuja ihmisiä jollain tapaa viehättäisi omatunnottomuuteen ja häpeämättömyyteen liittyvä vapaus tehdä mitä tahansa. Sillä lopulta omatunto ja kyky empatiaan ovat yksi ihmiselämämme arvokkaimmista asioista, joka antaa elämällemme merkityksellisyyden kokemuksia. Psykopaatin elämä on lopulta varsin tyhjää, pinnallista ja merkityksetöntä. Jos syvempi pohdinta omatunnon merkityksellisyydestä kiinnostaa, suosittelen Martha Stoutin kirjaa Sociopath Next Door , joka pureutuu aiheeseen syvällisesti ja mielenkiintoisesti. Silti useissa elokuvissa ja tarinoissa leikitellään hahmoilla, joiden asenne noudattaa kaavaa: "saan kaiken minkä haluan, ja nyt haluan sinut". Jokin siis yleisesti viehättää l...